tiistai 15. helmikuuta 2011

Kuntien toiveena helppokäyttöinen ja vertailukelpoinen päästölaskentamalli


Champ-hankkeen viimeinen työpaja järjestettiin Lahdessa teemalla: Kuntien ilmastotyön arviointi ja raportointi. Ilmastoraportoinnin osana käytettävistä päästölaskentamalleista syntyi työpajassa erittäin vilkas keskustelu. Tällä hetkellä Suomessa on kehitteillä lukuisia eri tarkoituksiin rakennettuja laskentamalleja, joista kuntien kannalta keskeisin kehittämishanke on KASVENER-päästölaskentamallin päivittäminen. Mallin avulla voidaan laskea kuntatason kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja –kulutus.

Uuteen KASVENER-malliin on suunnitteilla käytettävyyttä ja tilastointia parantavia sekä päästölaskentaa tarkentavia lisäyksiä. Käytettävyyden parantamisella pyritään sujuvoittamaan päästöjen laskentaa, jotta tietoa päästötilanteesta olisi saatavilla mahdollisimman helposti ja nopeasti. Päästöt on pystyttävä laskemaan vuosittain, jotta voidaan todentaa päästövähennystoimenpiteiden vaikutukset ja viestittämään niistä päätöksentekijöille ja kuntalaisille.

Noin 70 kuntaa on käyttänyt KASVENERia päästöjensä laskemiseen ja tarkoitus on, että uusi malli on vertailukelpoinen jo tehtyjen laskelmien kanssa. Toinen vertailukelpoisuutta koskeva näkökulma on kuntien välinen vertailtavuus. Keskustelua aiheutti erityisesti se, mitkä eri päästösektorit lasketaan mukaan kuntien päästöihin. Otetaanko esimerkiksi huomioon teollisuuden ja läpikulkuliikenteen päästöt, jotka nostattavat runsaasti joidenkin paikkakuntien päästöjä?

Kunnat esittivät hyviä parannusehdotuksia KASVENER-malliin. Mallin päivittämiseen on varattu aikaa vuosi ja kuntien näkemyksiä tarvitaan myös kehittämistyön edetessä. Tavoitteena on, että uusi malli on käyttövalmis alkuvuodesta 2012.

kuva: Pekka Salminen

torstai 10. helmikuuta 2011

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat julki


Varsinais-Suomen vastikään julkistetuissa ilmasto- ja energiastrategioissa maakunnan visiona on, että vuonna 2020 kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet on saavutetty ja Varsinais-Suomi on matkalla kohti hiilineutraaliutta. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi sekä yksityisen että julkisen sektorin toimintatavat ovat tuolloin muuttuneet ja muutos on vaikuttanut myönteisesti maakunnan elinkeinoelämään.

Tammikuun lopulla Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat ja niiden yhteisjulkaisu Luotsi julkistettiin seminaarissa, jonne osallistujia oli saatu mukavasti eri tahoilta. Strategioissa korostetaankin niin kuntien, elinkeinoelämän kuin yksittäisten kansalaiden mahdollisuuksia vaikuttaa. Kuntien kohdalla painotetaan erityisesti kuntien johdon sitoutumista suunnannäyttäjiksi.


Suunnannäyttäjiä maakunnassa ovat esimerkiksi Uusikaupunki ja Mynämäki, kaksi HINKU-kuntaa, joiden johto on hiilineutraaliuden tavoitteluun. Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa yritetään vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudessakaupungissa tavoite on jopa 85 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2008 alusta päästöt ovatkin vähentyneet 14 prosenttia - tämä on onnistunut energiatehokkuuden lisäämisellä sairaalassa ja teollisuusrakennuksissa. Sekä Mynämäellä että Uudessakaupungissa on otettu käyttöön verkossa toimivat kimppakyytipalvelut. HINKU-kunnissa yritykset on saatu mukaan mm. tarjoamalla niille ilmaista energianeuvontaa -tukea.

Lisätietoja: Valonia ja Ely-keskus
Greenriders ja Kyydit.net.
Piirrokset: Anne Myllyaho

torstai 3. helmikuuta 2011

Työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Jotain kättä pidempää oli kuvaava nimi BaltCICA-projektin (Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region) puitteissa järjestetylle työpajalle tammikuun lopulla. Työpajassa esiteltiin erilaisia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä työkaluja, joista myös CHAMP-kunnat voivat hyötyä.

Helsingissä ja Helsingin seudulla on käytetty sopeutumisstrategian valmistelussa apuna Paikallista ilmastoprofiilia (Local Climate Impacts Profile, LCLIP), jolla voi helposti kerätä tietoa eri toimijoiden käytännöistä ja rutiineista äärimmäisissä säätapahtumissa. Käytännössä eri alojen asiantuntijoita haastatellaan säätapahtumista kirjoitettujen (paikallis)lehtijuttujen perusteella. Tällöin LCLIP toimii hyvänä apuna sopeutumisstrategiatyössä, vaikka sen avulla voikin olla vaikeaa selvittää säätapahtumien kustannuksia ja vaikutuksia muille sektoreille. Työpajassa pohdittiin myös ilmastonmuutoksen vaikutuksien kustannushyötyanalyysia, ja tähän liittyvä työkalu on myös valmisteilla Helsingissä.

Baltic Climate -hankkeessa puolestaan kehitellään pk-yrityksille soveltuvaa ilmastonmuutostyökalua, jossa tarkoitus on kartoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia koko tuotteen tai palvelun elinkaareen. Liike-elämän ilmastotyön todettiin olevan pääasiassa isojen yritysten vetämää - pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on kiinnostusta, muttei välttämättä uskallusta lähteä sopeuttamaan toimintaansa niin muuttuvan ilmaston aiheuttamiin vaikutuksiin kuin hillintätoimiinkin.

Kaikkien kuntien ja kuntalaisten kannalta mielenkiintoinen työkalu on varmasti valmisteilla oleva Kuntien ilmasto-opas, joka tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja vaikutuksista. Lisäksi Ilmasto-oppaasta saa tukea kuntien strategiatyöhön ja ideoita hillintä- ja sopeutumistoimiksi. Ilmasto-opasta ei ole vielä julkaistu, mutta testikäyttäjäksi voi ilmoittautua nettisivuilla.