tag:blogger.com,1999:blog-36754107624402339792024-03-13T04:29:31.103+02:00Paikalliseen ilmastonmuutoksen hillintäänKirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.comBlogger35125tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-1635918729073195872011-10-10T15:27:00.007+03:002011-10-10T16:03:12.611+03:00Ilmasto-opas kuntien ja kuntalaisten käyttöön avattu!<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/-22jZ8JSg9fA/TpLmrlHPoYI/AAAAAAAAAPA/Ig9MFo4d4us/s1600/io_logo_fi_mediumjpg.jpeg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 97px;" src="http://2.bp.blogspot.com/-22jZ8JSg9fA/TpLmrlHPoYI/AAAAAAAAAPA/Ig9MFo4d4us/s320/io_logo_fi_mediumjpg.jpeg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5661841317929394562" /></a> Uusi, monimuotoista ilmastonmuutostietoa yhdistävä portaali on avattu osoitteessa <a href="http://ilmasto-opas.fi">ilmasto-opas.fi</a>. SYKEn, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyössä toteuttama Ilmasto-opas on verkkotietopankki niin ammattilaisten kuin kiinnostuneiden kansalaistenkin käyttöön. <br /><br />Ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa on internet pullollaan, mutta Ilmasto-oppaan etuna on yritys koota niin erimuotoinen tieto kuin eri toimijatkin samaan portaaliin. Palvelu on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksesta ilmiönä, sen taustoista ja vaikutuksista. Toinen osio sisältää karttoja, kuvaajia ja dataa niin menneestä kuin ennusteita tulevasta. Kolmanteen osioon on koottu ratkaisuarkisto kunnissa jo tehdyistä sopeutumiseen ja hillintään tähtäävistä toimista. Osio antaa tukea kuntien ilmastotyöhön eri toimialoilla sekä kuntalaisten arkipäivään soveltuvaa ilmastotietoa. Tulevaisuudessa Ilmasto-opas tullaan kääntämään myös ruotsiksi ja englanniksi.Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-1835749351779164872011-08-11T13:53:00.013+03:002011-08-11T14:41:59.422+03:00Six-packin voimin konkretiaa ilmastotyöhön<div style="text-align: justify;">EU:n laatimissa <a href="http://www.eu2011.hu/files/bveu/documents/TA2020.pdf">alueellisen kehityksen tavoitteissa</a> (2011) mainitaan, että metropolialueiden tulisi tiedostaa vastuunsa laajemmasta niitä ympäröivästä alueesta. Tavoitteet tukevat suuria monipuolisia alueita, jotka toivottavat tervetulleeksi ja joissa toimitaan älykkäällä ja kestävällä tavalla, jotta tulevaisuuden kansalaistenkin elämänlaatu olisi korkeatasoinen. On ehkä kiistanalaista sanoa, että kaupungeilla olisi valtava vastuu myös ympäröivien alueiden kehityksestä tai hyvinvoinnista. Varmaa on kuitenkin se, että metropolialueiden ja suurkaupunkien tulee näyttää tietä suurten linjojen muutoksissa, joihin heillä itsellään on suurin vaikutus.
<br /></div>
<br />Eilen Suomen suurimmat kaupungit, joista kaikki ovat myös <a href="http://www.localmanagement.eu/index.php/champ:finnish_hub">CHAMP –kaupunkeja</a>, antoivat yhteisen ilmastokannanoton. Kannanotossa korostetaan kaupunkien vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja esitetään kuusi konkreettista ilmastoaloitetta, joita niin kutsutut kuutoskaupungit <a href="http://www.helsinki.fi/">Helsinki</a>, <a href="http://www.espoo.fi/">Espoo</a>, <a href="http://www.tampere.fi/">Tampere</a>, <a href="http://www.vantaa.fi/">Vantaa</a>, <a href="http://www.turku.fi/">Turku</a> ja <a href="http://www.oulu.fi/">Oulu</a> aikovat yhteistyössä edistää:
<br /><ol><li>energiaviisaan rakentamisen tiekartan laatiminen kuhunkin kaupunkiin, </li><li>rakennusvalvonnan kehittäminen energianeuvonnan ja laadunohjauksen suuntaan, </li><li>ilmastoneuvonnan kehittäminen ja asukkaiden ilmastotekojen tukeminen kaupunkien yhteisprojektilla</li><li>ekotukihenkilöiden nimeäminen työpaikoille, </li><li>matkustustarpeen vähentäminen ottamalla käyttöön videoneuvottelut ja </li><li>budjetoinnin ilmastovaikutusten arviointia</li></ol>Euroopan kaupunginjohtajat ovat ilmaisseet oman sitoumuksensa ilmastotyölle <a href="http://www.eumayors.eu/">Covenant of Mayors</a> –ilmastosopimuksen kautta, jossa yli 2700 eurooppalaista kaupunkia ja aluetta on sitoutunut vähentämään alueellaan kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat kansallisen Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston viime keväänä. Verkoston tarkoituksena on edistää <a href="http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/fortumagendafi/eunilmastojaenergiatavoitteet/13">EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista</a> ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken.
<br />
<br />Kaupungeilla (sekä suurilla että pienillä) on myös pian mahdollista laajentaa verkostoa kansainvälisesti <a href="http://www.ubc-environment.net/index.php/main:net_com">Net-COM</a> -projektin myötä, joka yhdistää Euroopan kaupunkien ja kuntien johtajia jakamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä keskenään Euroopan laajuisesti. Kansallisissa klubeissa käydään keskustelua oman maan tasolla ja lisäksi Net-COM järjestää suurempia kokoontumisia ja konferensseja, joissa on mahdollista kohdata kansainvälisiä kollegoja.
<br />A
<br />loite Suomen kuutoskaupunkien johtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli <a href="http://www.sitra.fi/fi">Sitra</a>lta ja se sisältyy ympäristöministeriön, <a href="http://www.tekes.fi/">Tekes</a>in ja Sitran tekemään <a href="http://era17.fi/">ERA17</a>-ohjelmaan. Aloitteen visiona on että Suomen rakennettu ympäristö olisi energiatehokkuuden kannalta paras maailmassa vuonna 2050. Kuutoskaupunkien yhteiset ilmastoteot toteutetaan kolmella alalla, joissa ilmastovaikutukset ovat suurimpia: rakentaminen, kaupunkilaisten päivittäinen elämä ja kaupungin oma toiminta. Näistä kaupunkilaisten päivittäinen elämä saattaa olla tärkein, jotta ilmastoteot toteutuvat laajimmalla ruohonjuuritasolla. Suomen suurimmat kaupungit ottavat suuren askeleen kohti konkretiaa ja kantavat ilmastovastuunsa.
<br />
<br />Lue lisää:
<br />* <a href="http://www.hel2.fi/helsinginseutu/liitteet/Kj_ilmastoverkosto_100811.pdf">Kaupunginjohtajien ilmastokannanotto</a>
<br />* <a href="http://www.hel2.fi/helsinginseutu/liitteet/Kj_ilmastoverkosto_lisatietoa_100811.pdf">Lisätietoa aloitteista</a>
<br />
<br /><iframe src="http://www.youtube.com/embed/vx__euZM4pI" allowfullscreen="" frameborder="0" height="349" width="560"></iframe>Anna S.http://www.blogger.com/profile/00742830478641352377noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-62056394243379549482011-07-27T15:37:00.010+03:002011-07-28T09:13:39.695+03:00Ilmojen halki käy vihreämpi tie?<div style="text-align: justify;"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/Finnair_A340_EFHK.jpg"><img style="float: right; margin: 0pt 0pt 10px 10px; cursor: pointer; width: 458px; height: 329px;" src="http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/Finnair_A340_EFHK.jpg" alt="" border="0" /></a>Euroopassa kuhisee ilmailualalla. Vain Euroopan sisäisten lentojen päästöt ovat 52 miljoonaa tonnia vuodessa eli noin 2,4 % päästökauppaan kuuluvista päästöistä ja on monen eurooppalaisen henkilökohtaisen hiilijalanjäljen suurin kasvattaja. <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/paastokauppa+pokkaa+biopolttoaineet+lentokoneisiin/a655906">Vuodesta 2012 Euroopan lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupan piirissä</a>. Ratkaisu, joka on yllyttänyt lentoyhtiöitä investoimaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn viimeisten vuosien aikana, on tuottanut hedelmää jo ennen takarajaa.<br /><br /><a href="http://presse.lufthansa.com/en/news-releases/singleview/archive/2011/july/15/article/1980.html">Lufthansa aloitti heinäkuussa kuuden kuukauden kokeilujakson</a>, jolloin se lentää Hampuri-Frankfurt-väliä biopolttoaineella tankatulla koneella. <a href="https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=462576&lang=fi">Finnair tulee vahvasti perässä</a> neljällä koelennolla hieman pidemmälle, Helsinki-Amsterdam-välillä. Lentoyhtiö KLM osallistuu myös kilpailuun ilmoittamalla 200 lennosta Amsterdamin ja Pariisin välillä syyskuusta lähtien. Thomson Airways lennättää käyntiin viikoittaisen biolennon La Palmaan tänään.<br /><br />Näin puoli vuotta ennen vuodenvaihdetta on nähtävissä kilpailua siitä, kuka lentää pisimmälle biopolttoaineella, kuka säännöllisimmin. Olemmehan vasta ensimmäistä biopolttoainesukupolvea, ja on vielä löydettävä kestävimmät ratkaisut, sekä lentoyhtiölle että ympäristölle. Tällä hetkellä biopolttoaineita hehkutetaan yhtenäisenä konseptina, mutta raakaaineita on erilaisia. Finnairin tilanteessa olisi kuvitellut yhtiön mieluiten käyttävän maanmiehensä Neste Oilin öljyntarjontaa, mutta <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/neste+oil+myy+kitupellavaa+lufthansalle+greenpeace+ei+innostu/a655149b">Talouselämä-lehden</a> mukaan Neste Oilin vaihtoehto ei kelvannut Finnairille, koska se ei pystynyt takaamaan raaka-aineen alkuperää vastuullisuussertifikaatin mukaiseksi.<br /><br />Hollantilainen SkyNRG on vaihtoehdoista toinen, jota käyttävät KLM (perustaja/ yhtiökumppani), Thomson Airways ja Finnair. Yhtiön kehittämä biopolttoaine tuotetaan lähinnä kierrätetystä keittiörasvasta sekoitettuna kerosiiniin. Toisin kuin Neste Oil, jonka biopolttoaineeseen kuluu muun muassa Cameliaa eli kitupellavaa ja Jatropa -pensaasta tehtyä öljyä, SkyNRG ostaa rasvansa USA:n pikaruokamarkkinoilta. Neste Oil tutkii jatkuvasti uusia viljeltävissä olevia muotoja täydentämään raaka-ainevalikoimaansa. Ongelmana tosin pidetään viljelytehokkuuden parantamista, joka todennäköisesti saisi viljelijät haalimaan liian suuria alueita, ja siten laiminlyömään maankäytön kestävää etiikkaa. Mutta esimerkiksi sinilevä on mukana tutkimuksissa, ja jos siitä riesasta olisi mahdollista kehittää bisnes ja Neste Oil osallistuisi Itämeren puhdistamiseen, saisimme todistaa mahtavaa win-win tilannetta!<br /><br />Biopolttoaine on nyt tuotu markkinoille ja se standardisoituu varmasti pian tavalliseen kerosiiniin sekoitettavaksi. On suuri asia jos lentoliikenteen CO2-päästöt puolittuvat, mutta riittääkö paistorasva kaikkiin maailman lentokoneisiin? Tuskinpa. On hyvä edelleen pitää mielessä että joka tapauksessa ainoa tapa joka varmuudella vähentää CO2-päästöjä on lentämisen rajoittaminen. Ihmisten matkustusmieltymyksiä on vaikea muuttaa kiireisessä maailmassa, vain sormea heristämällä. Ekoturismitrendi on tosin kasvussa, ja toivon mukaan kasvattaa yhä edelleen kysyntää ekologisista matkustusvaihtoehdoista. Pikajunarata <a href="http://www.rail-baltica.com/pub/">Rail Balticaa</a> kaavaillan valmistuvaksi (Helsinki-) Tallinna-Berliini välille vuoden 2020 paikkeilla, siinä on suuri potentiaali lentoliikenteen kilpailuttajaksi.<br /></div><br />Pannaan startaten!<br /><br />Lähteet (eng):<br />The Ecologist (12.7) - <a href="http://www.theecologist.org/green_green_living/out_and_about/970143/could_we_be_entering_the_era_of_greener_air_travel.html">Could we be entering the era of greener air travel</a>? Henry Gass<br /><br />Renewable energy focus (18.7) - <a href="http://www.renewableenergyfocus.com/view/19453/neste-oil-adds-new-oils-to-biofuel-base/">Neste Oil adds new oils to biofuel base</a>. Isabella Kaminski<br /><br />Kuvalähde:<br />Antti Havukainen (Self-published work by Antti Havukainen) [<a href="http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html">GFDL</a>, <a href="http://www.creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/">CC-BY-SA-3.0</a> or <a href="http://www.creativecommons.org/licenses/by/2.5">CC-BY-2.5</a>], via Wikimedia CommonsAnna S.http://www.blogger.com/profile/00742830478641352377noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-63266491883198268652011-07-04T10:12:00.011+03:002011-07-06T15:57:25.220+03:00EU-tukia ydinvoimalle?<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/-H41qJValaAs/ThF6pn5fIgI/AAAAAAAAACY/A65Q0aWLcvk/s1600/power%2Bstation%2Blines%2BGB.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 213px;" src="http://1.bp.blogspot.com/-H41qJValaAs/ThF6pn5fIgI/AAAAAAAAACY/A65Q0aWLcvk/s320/power%2Bstation%2Blines%2BGB.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5625412265065783810" border="0" /></a>Jotta vastustuskykymme paranisi ja pysyisimme terveinä meidän tulisi syödä vähän kaikkea, ja jotta pallo pyörisi sille rakennetun modernin menon mukaan meidän tulisi kuluttaa vähän kaikkea. Liika on liikaa, missä tahansa tapauksessa. Onko asia näin myös uusiutuvien energialähteiden suhteen? Onko yksi tulevaisuuden ympäristöongelmista (kenties jo satojen vuosien kuluttua) tuuli- ja aurinkovarojen loppuminen? Kuulostaa huvittavalta, mutta mitä tapahtuu planetaariselle tuulijärjestelmällemme jos tuulien teille rakennetaan liikaa tai liian isoja ja voimakkaita myllyjä? Auringon sammumisesta onkin jo peloteltu, vaikka se ei asiantuntijoiden mukaan johdu maapallon väestä, vaan auringosta itsestään, mutta voisivatko uudet energiantuottojärjestelmät kuitenkin vaikuttaa jopa mahtavaan Aurinkoon?<br /><div style="text-align: justify;"><br />Sähköä tulisi tuottaa tasaisesti eri muodoissa, jotta pysymme tasapainossa ja varmistamme sähkön saatavuuden sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Turun Sanomissa uutisoitiin 30.6.2011 mahdollisista tuista perinteisen energian tuottajille, nykyään kun uusiutuvasta energian tuotannosta on tullut ”liian” kannattavaa ja halpaa erilaisten EU-tukien ansiosta. Turun Sanomien mukaan tästä johtuen saatetaan pian joutua tilanteeseen, jossa EU tukee avustuksillaan ydin-, kivihiili- ja kaasuvoimaa! Energia-alalla apuvälineenä eri energiamuotojen tasaiseen toimittamiseen käytetään kapasiteettijärjestelmiä, jotka takaavat kaikkien energiatyyppien myynnin. Näin Euroopassa pyritään jo nyt houkuttelemaan voimayhtiöitä ylläpitämään ja investoimaan perinteiseen energian tuotantoon.<br /><br /><span style="font-size:130%;">Tasainen sähkönsaanti</span><br />Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa muistuttaa että voimantuotannon tulisi edelleen olla tasainen ja monimuotoinen, sillä tuuli- ja aurinkosähkön saanti heittelee tietysti paljon sääkartan mukaan. Ongelmat ovat toki erilaiset eripuolilla Eurooppaa, esimerkiksi <a href="http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkontuotanto/sahkontuontijavienti">Norjan ja Ruotsin joustava vesivoimakapasiteetti</a> neutralisoi tilanteen Pohjoismaissa. Salomaa mainitsee myös Espanjan tilanteen, jossa hyvissä sääolosuhteissa tuulimyllyt tuottavat jopa puolet Espanjan sähköstä. Tästähän pitäisi riemuita, mutta perinteisen sähkön tuottajat menettävät koko ajan kannattavuudessa, kun puolet markkinoista häviää.<br /><br /><a href="http://www.tem.fi/?s=2471&89519_m=102404">Syöttötariffi eli sähkön takuuhinta</a> otettiin vihdoin käyttöön Suomessakin keväällä 2011, uusiutuvien energiavoimaloiden toiminnan helpottamiseksi. Tariffi on taannut projektien nopean toteutumisen ja uusien voimaloiden tuotantoon on panostettu paljon. Kuten Aalto-yliopiston professori Peter Lund pohtii, mietityttää tosin onko tutkimus- ja kehitystyö jäänyt taustalle, kun halutaan ottaa käyttöön uusiutuvat energiavoimalähteet liian nopeasti. Uusiutuva energia on saanut paljon tukia myös EU:lta, ja nyt olemme tilanteessa, jossa mahdollisesti täytyy tukea myös perinteistä tuotantoa, jotta paikoin ei jäädä ilman sähköä.<br /><br /><span style="font-size:130%;">Tukea tutkimukselle</span><span style="font-size:130%;"> ja pumput kiinni</span><br />Eihän tässä ole mitään järkeä. Että esimerkiksi ydinvoimalle pitäisi tarjota lisätukia? Kun Saksassa päätetään sulkea kaikki ydinvoimalat ja rakentaa lisää tuulivoimaloita ja joitakin maakaasuvoimaloita lisää, niin Suomessa keskustellaan mahdollisista avustuksista perinteiselle energiantuotolle, jotta sähkönsaannin monimuotoisuus säilyisi. Ovatko tilanteen laukaisseet perinteisten energian tuottajien puolittuneet miljoonatulot? Ehkäpä uudet suunnitellut tuet voisi sijoittaa uusien teknologioiden tutkimiseen ja kehittämiseen, niin perinteiset voimalat voivat rauhassa sulkea epätuottoisat reaktorinsa.<br /></div><br />Lähteet:<br /><br />Turun Sanomat, 30.6.2011, ”Sähkön saannin turvaavat investoinnit varmistettava”<br /><br />Työ ja elinkeinoministeriö, 24.3.2011, ”<a href="http://www.tem.fi/?s=2471&89519_m=102404">Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmä käyttöön</a>”<br /><br /><span style="font-size:100%;">Kuvan lähde:</span><span style="font-size:100%;"> <span style="font-style: italic;">Power export from Wylfa Nuclear Power Station,</span><a href="http://search.creativecommons.org/?lang=fi#"><span style="font-style: italic;"> </span></a></span><a href="http://search.creativecommons.org/?lang=fi#">© Copyright </a><a title="View profile" href="http://www.geograph.org.uk/profile/185" rel="cc:attributionURL">John Aldersey-Williams</a> and licensed for <a href="http://www.geograph.org.uk/reuse.php?id=46722">reuse</a> under this <a rel="license" href="http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/" class="nowrap" title="Creative Commons Attribution-Share Alike 2.0 Licence">Creative Commons Licence</a>.Anna S.http://www.blogger.com/profile/00742830478641352377noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-23059455011952145752011-06-15T13:02:00.009+03:002011-06-15T13:25:48.227+03:00Haaveilulla Itämeren avuksi<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/-LY5sMTwPm88/TfiD5TeSwjI/AAAAAAAAABw/IaO9SghxT_E/s1600/mastossa_Olli_Sulin.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 209px; height: 320px;" src="http://2.bp.blogspot.com/-LY5sMTwPm88/TfiD5TeSwjI/AAAAAAAAABw/IaO9SghxT_E/s320/mastossa_Olli_Sulin.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5618385555647808050" border="0" /></a>Päättäjät ja rahoittajat vetoavat usein siihen, etteivät rahalliset resurssit riitä esimerkiksi Itämeren suojeluun, niin kuin niin moneen muuhunkaan ongelmallisesti ratkottavaan asiaan. Näinhän on, prioriteetit on asetettu ja yhdet saavat enemmän kuin toiset. Onko meidän kuitenkaan aika kohauttaa olkapäitä ja unohtaa haaveilu? Itse edustan ryhmää nykypäivän nuoria aikuisia, jota usein kutsutaan ”maailmanpelastajasukupolveksi”. Sukupolvi, joka on tottunut kyseenalaistamaan mahdottoman ja osaa haaveilla asioista, jotka aluksi saattavat tuntua mahdottomilta. Kasvoimmehan me aikana jolloin Walt Disneyllä oli lähes monopoli televisiosta joka päivä silmiimme ja korviimme ulottuviin sanomiin. “<span style="font-style: italic;">If you can dream it, you can do it. Always remember that this whole thing was started with a dream and a mouse</span>”.<br /><br />Itämeriportaalissa tiedotetaan Kotkan Meripäivien Itämeri-tapahtumasta 28.7.2011. Tapahtumassa eri alojen asiantuntijat ja vaikuttajat saavat vapaasti, <span style="font-style: italic;">kaiken ollessa mahdollista</span>, visioida Itämeren parempaa tulevaisuutta. Päivillä voi kerätä tietoa ja elämyksiä meren tilasta, tai käydä Vellamon kupeeseen parkkeeratussa merentutkimusaluksessa Arandassa. Tavallisesta poikkeavassa keskustelutilaisuudessa kysytään mm. Itämeren tutkijoilta, meriliikenteen ja öljyntorjunnan asiantuntijoilta sekä Helsingin ja Kotkan kaupunkien ja Pietarin vesilaitoksen edustajilta, mitä he tekisivät Itämeren hyväksi, jos kaikki olisi mahdollista. Rantavaltioiden yhteisestä näkökulmasta Itämeren tilan parantamista tarkastelee <a href="http://www.helcom.fi/home/en_GB/welcome/">HELCOM</a>in pääsihteeri. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan yritysmaailman näkemyksiä sekä Itämeren hyväksi toimivien säätiöiden ja kansalaisjärjestöjen ihmisiä. Terveisiä suoraan aalloilta tuo kotkalainen ammattikalastaja, ja Luonto-Liiton Itämeri-lähettiläät välittävät koululaisten ajatuksia Suomesta ja Venäjältä. <a href="http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=127722&lan=fi">Ohjelma</a>.<br /><br />Yleisön osallistuminen tapahtuu lippuäänestyksellä, jolla saa ottaa kantaa Itämeren kysymyksiin ja lähettää postikortilla terveisiä päättäjille. Rahoituksen puutetta ei siis tarvitse miettiä, yleisölläkin on varmasti loistavia ideoita. Rajallisen tilan vuoksi seminaariin tulisi ilmoittautua 21.7. mennessä. <a href="http://www.merikotka.fi/ilmoittautuminen.php">Ilomoittautuminen</a>.<br /><br />Niin kuin jokainen kansalainen on velvoitettu äänestämään, jokainen kansalainen tulisi myös velvoittaa haaveilemaan. Haaveilua tulisi harjoittaa omissa elämissään ja yleisen hyvän puolesta, aihealue olisi kaikille omavalintainen. Kotkan meripäivillä järjestettävän seminaarin kaltaisia tilaisuuksia olisi tarjolla kaikille mehukkaita ideoita tuottaville yksilöille, ja toisille inspiroituakseen. Lisää Itämeritietoisuutta voi haalia TV1 kesämaanantaisin esittämästä ohjelmasarjasta <a href="http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/asia/itameren-rannoilla">Itämeren rannoilla</a>, jossa voi tutustua Itämeren rannikkoalueisiin lähinnä kulturellista näkökulmasta.<br /><br />Itämeriportaali löytyy myös <a href="http://www.facebook.com/itameri">Facebookissa</a>.<br /><br /><a href="http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=386198&lan=fi"><span style="font-style: italic;">Mitä minä tekisin Itämeren hyväksi, jos kaikki olisi mahdollista?</span></a> Ohjelmallinen Itämerikeskustelu 28.7. kello 13.00 – 16.30 Kotkan meripäivillä<br /><br />Kuvan lähde: Turun Kaupungin viestintäkeskus/ Olli SulinAnna S.http://www.blogger.com/profile/00742830478641352377noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-71929262832049813532011-05-26T11:15:00.012+03:002011-05-30T16:33:33.655+03:00Suomalainen – ajattele ekologinen askel pidemmälle<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/-yOy_DyAaqxc/TeObzGJoZ8I/AAAAAAAAAAw/4KBXSmIhQqI/s1600/Soijaplantaasi%2BBRA%2B-%2BWWF%2BMichel%2BGunther.bmp"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 216px; height: 320px;" src="http://2.bp.blogspot.com/-yOy_DyAaqxc/TeObzGJoZ8I/AAAAAAAAAAw/4KBXSmIhQqI/s320/Soijaplantaasi%2BBRA%2B-%2BWWF%2BMichel%2BGunther.bmp" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5612500862760413122" border="0" /></a><br /><span style="font-weight:bold;"></span><span style="font-style:italic;">Tiedätkö oman ekojalanjälkesi*?</span> WWF:n 2011 sademetsäraportin mukaan maailmanlaajuisesti käytössämme oleva biokapasiteetti* on vuodessa 1,78 globaalihehtaaria henkilöä kohti. Suomalaisten kulutus on keskimäärin 6,16 gha/hlö/vuosi, ylittäen pallon kapasiteetin 3,5 kertaa. Otamme jatkuvasti ekologista velkaa, kuluttaessamme enemmän kuin pallomme pystyy samassa ajassa uusimaan. Kun lainaa ei voidakaan maksaa takasin ei maapallon perintätoimistoa ole, joka takaisi lainan meidän puo-lesta. Joidenkin mielestä ilmastonmuutos on puuta heinää – mutta kohta se on enää pelkkää heinää.<br /><br />Palmuöljyä käytetään elintarvikkeiden ohella myös biodieselin raaka-aineena. Suurin osa Suomeen tuodusta palmuöljystä kuluukin normaaliin, henkilöautojen käyttämään biodieseleillä sekoitettuun dieselpolttoaineeseen. Öljypalmuviljelmät kaatavat huolestuttavalla vauhdilla Aasian ja Etelä- ja Keski-Amerikan sademetsiä. Jos tuhansien uhanalaisten eläin- ja kasvilajikkeiden selviäminen, esimerkiksi verrattuna autoiluun, ei mieltä vaivaa, saattaa olla syytä pohtia asiaa siltä kannalta, että sademetsät ovat merkittäviä hiilidioksidin sitojia ja varastoijia, joiden hävittäminen vuorostaan voimistaa ilmas-tonmuutosta. Saattaa toki olla että puolen vuosisadan päästä olemassa olevat realiteetit eivät kosketa tänään, mutta päiväkodin pihalla paraikaa leikkivää Leeviä varmasti koskettaa ja ainakin hänen lapsi-aan. Minäkin olin suunnitellut olevani virkeänä elossa vielä silloin.<br /><br /><span style="font-style:italic;">Entä miten me suomalaiset voimme vaikuttaa</span> Amazonin ja Kaakkois-Aasian sademetsien tulevaisuu-teen? Alueita joissa meidän ekojalanjälkemme ylittää kapasiteetin ovat:<br />Öljypalmun viljely (kulutus: 664,1 gm²/Suomalainen) Soijaviljely (282,2 gm²/Suomalainen) Kahviviljely (kulutus: 470,7 gm²/Suomalainen), Banaaniviljely (kulutus: 22,8 gm²/Suomalainen). Esimerkkinä voisimme ottaa soijapavun, joka on suuri suora ja suurin epäsuora syy Amazonin metsä-katoon. Soijapavuista tehty soijarehu on maailman ruokatuotannon keskeisiä elementtejä, joka toimi suurimpana epäsuorana syynä metsäkatoon, ja jota pitää kehittää kestävämmäksi.<br /><br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kuluttaja voi</span>:<br />• lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossaan<br />• kysyä lihanjalostajilta soijan vastuullisuudesta (Basel- tai RTRS – sertifikaatit)<br />Rehun ja lihan tuottajat voivat:<br />• siirtyä ostamaan vain vastuullisesti tuotettua, geneettisesti muuntelematonta Basel- tai RTRS – sertifioitua soi-jaa<br />Poliittiset päättäjät voivat:<br />• tukea rehu- ja lihasektorin yhteistä siirtymistä vastuullisen soijan hankintaan<br />• luoda kansallisella ja alueellisella lainsäädännöllä markkinoille uuden vastuullisen biomassatuotannon minimi-tason<br />• tukea kehittyviä maita vastuulliseen soijantuotantoon siirtymisessä.<br /><br /><br />Todettakoon että on vaikea löytää kaupan hyllyiltä sertifioituja tuotteita. Jos lihantuottaja päättää siir-tyä halvempaan esim. geenimanipuloituun soijarehuun, jonka viljely on kaatanut hehtaareittain sade-metsää, niin me syömme edelleen broilerit ja possut täysin tyytyväisinä. Maailman ruoantuotanto on usein toivottomalta tuntuva aihe, mutta vaikka emme pysty suoraan vaikuttamaan, voimme kuitenkin ajatella askelen eteenpäin ja olla mukana vaikuttamassa epäsuorasti.<br /><br />* Ekologinen jalanjälki:<br />Ihmisten käyttämien uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja ihmistoiminnasta aiheutuneiden päästöjen käsittelemiseen tarvittavan maa- ja vesialueen laajuus globaalihehtaareina tai -neliömetreinä. Laskennassa otetaan huomioon rakentamiseen tarvittava maa-alue ja hiilidioksidin si-tomiseen tarvittavan kasvillisuuden määrä.<br />* Biokapasiteetti:<br />Maailmanlaajuisesti tai maakohtaisesti käytettävissä olevan, tuottavan maa- ja vesialueen määrä glo-baalihehtaareina.<br /><br /><br />Kuva: <a href="http://www.wwf.fi/ymparisto/metsat/sademetsat/soija.html">Soijaplantaasi Brasiliassa</a><br />© WWF-Canon / Michel Gunther<br /><br /><a href="http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/suomalaisten_ekologinen_jalanjalki_sademetsissa_raportti_wwf_190511.pdf">Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä</a>Anna S.http://www.blogger.com/profile/00742830478641352377noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-23735608401163564062011-05-16T10:41:00.012+03:002011-05-18T14:59:16.974+03:00KUHILAS täydentää kuntien hiilijalanjäljen laskentaaSYKEltä on tulossa uusi, kuntien hiilijalanjäljen laskemiseen tarkoitettu työkalu, jonka on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2011. Työkalu kulkee nimellä KUHILAS ja täydentää KASVENER-laskentaohjelman antamia tietoja - KUHILAS nimittäin ottaa huomioon paikallisten suorien päästöjen lisäksi myös tuotteiden elinkaaren aikana syntyvät, välilliset ilmastovaikutukset.<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/-oVZSxkNkwFY/TdJjobCX7PI/AAAAAAAAAKI/9K8E5ojs7oc/s1600/blgoiin.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 214px;" src="http://1.bp.blogspot.com/-oVZSxkNkwFY/TdJjobCX7PI/AAAAAAAAAKI/9K8E5ojs7oc/s320/blgoiin.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5607654032133319922" /></a>Tarvetta tarkempaan kuntien ilmastovaikutusten laskentaan on. Viime helmikuussa järjestetyssä CHAMP-työpajassa pohdittiin asiaa. Kuten <a href="http://champproject-finland.blogspot.com/2011/02/kuntien-toiveena-helppokayttoinen-ja.html">kirjoitimme aiemmin</a> tässäkin blogissa, Suomen CHAMP-kuntien toive oli saada entistä ajantasaisempaa ja vertailukelpoisempaa päästölaskentatietoa. Ajankohtaisempaa päästötietoa tarvitaan, jotta voidaan osoittaa kunnan päätösten vaikutuksia päästöjen kasvuun tai vähenemiseen sekä viestiä niin päätöksentekijöille kuin asukkaillekin. Vertailukelpoisuutta taas käyttäjät toivoivat kuntien ja eri sektoreiden välille, mutta myös suhteessa aiempiin laskelmiin.<br /><br />KASVENER-laskentaohjelman avulla lasketut, kuntien suorat kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat suuresti elinkeinorakenteeltaan erilaisissa kunnissa. Tämä johtuu etenkin teollisuuden, maatalouden ja läpikulkuliikenteen vaihtelevasta merkityksestä kuntien päästöjen aiheuttajana, ja vaikeuttaa vertailua kuntien välillä. Lisäksi KASVENER-mallin antamasta arviosta puuttuu merkittävä osa kuntien ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, jotka syntyvät kuntarajojen ulkopuolella. <br /><br />Hyvä esimerkki välillisten päästöjen puutteesta johtuvasta vääristymästä on pääkaupunkiseutu. Siellä kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat 6 tonnia hiilidioksidiekvivalentteja vuodessa, kun suomalaisen keskimääräisesti aiheuttamat päästöt ovat 13 tonnia. Tähän vääristymään KUHILAS tuo apua. Lisäksi se auttaa kuntia tehostamaan ilmastotoimenpiteitään ja tarjoamaan kuntalaisille todenmukaisempaa ja ajantasaista päästötietoa.<br /><br />Lisätietoa: <a href="http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=383995&lan=fi&clan=fi">SYKE</a><br />Kuva: CHAMP-työpaja helmikuussa 2011 / Pekka SalminenKirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-66867522982817781322011-05-09T13:59:00.007+03:002011-05-09T15:51:57.236+03:00Uusi ilmastokäsikirja kaupungeille<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/--b39D5Onbv0/TcfjZ9KBm5I/AAAAAAAAAJ4/FUiNaaO39hc/s1600/Liikenne1.gif"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 134px; height: 200px;" src="http://2.bp.blogspot.com/--b39D5Onbv0/TcfjZ9KBm5I/AAAAAAAAAJ4/FUiNaaO39hc/s200/Liikenne1.gif" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5604698296338717586" /></a><br />Yksi Unkarin EU-puheenjohtajuuden aikaansaannoksista on ilmastokäsikirja Euroopan kaupunkien päättäjille. Käsikirjasta löytyy eri maiden parhaita käytäntöjä, ja Suomestakin mukaan ovat päässeet Tampereen ECO2-hanke sekä Helsingin seudun kaupunkiliikenteen Reittiopas. <br /><br />Ilmastokäsikirjasta löytyy paljon tietoa kaupunkien mahdollisuuksista ja velvollisuuksista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä. Käsikirjassa esiin nostettuja teemoja ovat mm. ilmastoystävällinen kaupunkirakenne ja kaupunkiliikenne, asumisen energiankulutuksen hallinta sekä hyvät arkkitehtoniset ratkaisut.<br /><br />Kannattaa vilkaista!<br /><br />Lisätietoa: <a href="http://www.tem.fi/files/29765/Ilmastokasikirja.pdf">Ilmastokäsikirja kaupunkien päättäjille</a> ja <a href="www.tem.fi/kaupunkiraportit ">Työ- ja elinkeinoministeriö</a><br />Kuva: UBCKirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-73686135759284175232011-04-21T13:10:00.006+03:002011-04-21T13:59:35.719+03:00Ilmastotyön 10 käskyä<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/-RYntnhbRKis/TbAMMu-682I/AAAAAAAAAJY/hAVl5pybLCI/s1600/_frankfurt-germany.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 182px;" src="http://3.bp.blogspot.com/-RYntnhbRKis/TbAMMu-682I/AAAAAAAAAJY/hAVl5pybLCI/s320/_frankfurt-germany.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5597987749731431266" /></a>Sitran Energiaohjelman johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti kirjoittaa ilmastotyöstä <a href="http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=2975">mielenkiintoisesta näkökulmasta</a> yhdysvaltalaisessa Stanfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen pohjalta. Miten ihmisten käyttäytymistä voidaan muuttaa ja minkälaiset psykologiset tekijät vaikuttavat taustalla? <br /><br />Kaikille on varmasti selvää, että syyllistämällä kansalaisia ei päästä pitkälle - on tarjottava uusia toimintamalleja ja tehtävä ne houkutteleviksi eri tavoin. Sekä keppiä että porkkanaa tarvitaan, mutta on muistettava, ettei pelkästään tiedon lisääntyminen välttämättä johda muutoksiin käyttäytymisessä.<br /><br />Vesa-Matti Lahti on tiivistänyt tutkimuksen tuloksista listan, jossa hän esittää kymmenen suurinta virhettä, joita ilmastotyössä tulisi välttää. Mielestäni siinä tiivistyvät hyvin ne asiat, jotka myös kunnan ilmastotyössä on hyvä pitää mielessä!<br /><br /><blockquote>1. Älä luota tahdonvoimaan pitkäaikaisen muutoksen aikaansaamisessa.<br />2. Älä yritä suuria harppauksia kerralla, vaan etene pienin askelin.<br />3. Älä unohda ihmisten toimintaympäristöä heidän käyttäytymisensä muokkaajana.<br />4. Älä keskity vanhojen virheellisten toimintatapojen lopettamiseen, vaan luo uusia parempia tapoja toimia.<br />5. Älä pidä ihmisten motivaation puuttumista epäonnistumisten syynä, vaan tee uudet toimintatavat helpoiksi ihmisille.<br />6. Älä aliarvioi käyttäytymistä laukaisevia tekijöitä (esim. oikealla hetkellä saatavat muistutukset, palkinnot, kehut, vihjeet, pyynnöt tai tarjoukset).<br />7. Älä usko siihen, että tieto johtaa toimintaan.<br />8. Älä keskity abstrakteihin tavoitteisiin enemmän kuin konkreettiseen käyttäytymiseen.<br />9. Älä yritä muuttaa käyttäytymistä lähtökohtaisesti ikuisiksi ajoiksi, sillä on tehokkaampaa keskittyä vain määrättyyn ajanjaksoon.<br />10. Älä usko siihen, että käyttäytymisen muuttaminen olisi aina vaikeaa.</blockquote><br /><br />Lähde: <a href="http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=blogi">CO2-raportin blogi</a><br />Kuva: <a href="http://www.carrotmob.org">Carrotmob</a>; Porkkanamafian tempaus Frankfurtissa.Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-531891879442518262011-04-05T13:51:00.005+03:002011-04-06T09:34:12.617+03:00Uusia ideoita ympäristöopetukseenYmpäristökasvatus on merkittävässä roolissa kestävän tulevaisuuden kannalta. Sen lisäksi, että lapsissa ja heidän oppimissaan käytösmalleissa on tulevaisuus, lapset myös vievät tehokkaasti uusia ideoita ja oppimiaan asioita kotiin. Uudessa SimShop-ohjelmistossa opettajat voivat viedä oppilaat kuvitteellisesti ostoksille, jolloin kassajärjestelmäohjelmisto vertailee tuotteita ympäristön kannalta. <br /><br />Aiemmin ympäristöopetuksessa korostettiin pakkausten merkitystä, mutta vaikka ne ovatkin näkyvä osa tuotetta, suurempi merkitys on usein itse tuotteella. SimShopin avulla oppilaat näkevät kassakuitissa eurojen sijaan esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen ja elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt.<br /><br /><iframe title="YouTube video player" width="640" height="390" src="http://www.youtube.com/embed/PSEUypVXwGg" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><br /><br />Lisätietoja: <a href="http://www.simshop.fi">SimShop</a>Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-91463886659727358392011-03-23T10:59:00.005+02:002011-03-23T11:13:37.377+02:00Earth Hour tulee taas: valot pois lauantaina 26.3.!Vuotuista <a href="http://www.earthhour.org/Homepage.aspx">Earth Hour</a> -tapahtumaa vietetään taas ensi lauantaina 26.3. WWF:n järjestämässä, maailmanlaajuisessa ilmastotempauksessa miljoonat ihmiset sammuttavat valot tunnin ajaksi. Earth Hour eli pimeä tunti on symbolinen ele, jolla osallistujat haluavat näyttää huolensa ilmastosta ja painostaa päättäjiä tekoihin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. <br /><br />Myös kunnat ja kaupungit voivat tulla mukaan kampanjaan, ja viime vuonna suomalaisista kunnista noin sata otti osaa pimeään tuntiin. Kuntia suositellaan valitsemaan valojen sammuttamiselle jokin näkyvä kohde ja järjestämään kampanjatapahtumia kuntalaisille. <a href="http://www.wwf.fi/earthhour/wp-content/uploads/2011/01/Earth-Hour-2011-kuntakaupunkiopas.pdf">Earth Hour 2011 Kunta- ja kaupunkioppaasta</a> löytyy tapahtumaideoita ja ohjeita valojen sammuttamiseen. Esimerkiksi Helsingissä järjestetään <a href="http://energiatehdas.eventbrite.com/">Energiatehdas</a>-tapahtuma, joka tarjoaa musiikkia, liikuntaa ja elämyksiä eri ikäisille.<br /><br /><iframe title="YouTube video player" width="640" height="390" src="http://www.youtube.com/embed/scwzS5nJm5Q" frameborder="0" allowfullscreen></iframe><br /><br />Ilmoittautu mukaan <a href="http://www.wwf.fi/earthhour/ilmoittaudu/">täällä</a>!Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-7144925445369385782011-03-04T13:41:00.005+02:002011-03-04T14:04:11.156+02:00Maailman tila 2011 keskittyy ruokaan<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/-USjNzQ9vLcg/TXDUz53wYQI/AAAAAAAAAIw/R2_hqSAt854/s1600/9789524952033.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 235px; height: 317px;" src="http://2.bp.blogspot.com/-USjNzQ9vLcg/TXDUz53wYQI/AAAAAAAAAIw/R2_hqSAt854/s320/9789524952033.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5580193926485139714" /></a><a href="http://www.worldwatch.org/sow11/press-release?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+worldwatch%2Fall+%28Worldwatch+Institute%29&utm_content=Google+Reader">Worldwatch-instituutin</a> Maailman tila -sarjan uusin tulokas on saatavilla nyt myös suomeksi. Uusin Maailman tila 2011 -raportti keskittyy ravintoon ja maailmanlaajuiseen nälkäongelmaan. Ilmastonmuutoksen edetessä ravintoasiat muuttuvat yhä akuuteimmiksi, ja raportissa yritään nälkäongelman määrittelemisen lisäksi ratkaista, miten ravinnon maailmanlaajuisesti epätasainen jakautuminen voitaisiin ratkaista. Avain on Worldwatch-instituutin mukaan paikallisissa ratkaisuissa ja kestävässä maataloudessa. <br /><br /><br />Asia koskettaa tietysti ensi kädessä kehitysmaita. Mitä me täällä Pohjolassa voimme tehdä? Länsimaissa puhutaan paljon ruuan ilmastovaikutuksista ja siitä, miten omalla ruokavaliolla ja -valinnoilla voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Mielenkiintoinen avaus aiheeseen on esimerkiksi WWF UK:n Livewell-dieetti, joka on sekä kansallisten ravintosuositusten mukainen että ympäristöystävällinen. Katso blogikirjoitus aiheesta <a href="http://champproject.blogspot.com/2011/03/livewell-diet-for-healthier-planet.html">CHAMP:n englanninkielisestä blogista</a>!Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-23755270137112821172011-02-15T15:41:00.004+02:002011-05-17T14:57:39.794+03:00Kuntien toiveena helppokäyttöinen ja vertailukelpoinen päästölaskentamalli<div class="MsoNoSpacing" style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin: 0cm 0cm 0pt;"><br /><a href="http://2.bp.blogspot.com/-ibH72KjLqz4/TVqBD7SRjUI/AAAAAAAAAAg/w8L1szAMQps/s1600/V_tyopaja_02+%25284%2529.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; cssfloat: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" h5="true" height="172" src="http://2.bp.blogspot.com/-ibH72KjLqz4/TVqBD7SRjUI/AAAAAAAAAAg/w8L1szAMQps/s320/V_tyopaja_02+%25284%2529.jpg" width="320" /></a>Champ-hankkeen viimeinen työpaja järjestettiin Lahdessa teemalla: Kuntien ilmastotyön arviointi ja raportointi. Ilmastoraportoinnin osana käytettävistä päästölaskentamalleista syntyi työpajassa erittäin vilkas keskustelu. Tällä hetkellä Suomessa on kehitteillä lukuisia eri tarkoituksiin rakennettuja laskentamalleja, joista kuntien kannalta keskeisin kehittämishanke on KASVENER-päästölaskentamallin päivittäminen. Mallin avulla voidaan laskea kuntatason kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja –kulutus.</div><div class="MsoNoSpacing" style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin: 0cm 0cm 0pt;"><br /></div><div class="MsoNoSpacing" style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin: 0cm 0cm 0pt;">Uuteen KASVENER-malliin on suunnitteilla käytettävyyttä ja tilastointia parantavia sekä päästölaskentaa tarkentavia lisäyksiä. Käytettävyyden parantamisella pyritään sujuvoittamaan päästöjen laskentaa, jotta tietoa päästötilanteesta olisi saatavilla mahdollisimman helposti ja nopeasti. Päästöt on pystyttävä laskemaan vuosittain, jotta voidaan todentaa päästövähennystoimenpiteiden vaikutukset ja viestittämään niistä päätöksentekijöille ja kuntalaisille.</div><div class="MsoNoSpacing" style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin: 0cm 0cm 0pt;"><br /></div><div class="MsoNoSpacing" style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin: 0cm 0cm 0pt;">Noin 70 kuntaa on käyttänyt KASVENERia päästöjensä laskemiseen ja tarkoitus on, että uusi malli on vertailukelpoinen jo tehtyjen laskelmien kanssa. Toinen vertailukelpoisuutta koskeva näkökulma on kuntien välinen vertailtavuus. Keskustelua aiheutti erityisesti se, mitkä eri päästösektorit lasketaan mukaan kuntien päästöihin. Otetaanko esimerkiksi huomioon teollisuuden ja läpikulkuliikenteen päästöt, jotka nostattavat runsaasti joidenkin paikkakuntien päästöjä?</div><div class="MsoNoSpacing" style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin: 0cm 0cm 0pt;"><br /></div><div class="MsoNoSpacing" style="border-bottom: medium none; border-left: medium none; border-right: medium none; border-top: medium none; margin: 0cm 0cm 0pt;">Kunnat esittivät hyviä parannusehdotuksia KASVENER-malliin. Mallin päivittämiseen on varattu aikaa vuosi ja kuntien näkemyksiä tarvitaan myös kehittämistyön edetessä. Tavoitteena on, että uusi malli on käyttövalmis alkuvuodesta 2012. <br /><br />kuva: Pekka Salminen</div>Lottahttp://www.blogger.com/profile/17616691949706126911noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-73293345344730953532011-02-10T09:43:00.002+02:002011-02-10T10:13:17.784+02:00Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat julki<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TVKaU0tobLI/AAAAAAAAAIA/VcOBO0wPGvM/s1600/kolmetyyppi%25C3%25A4ALKU.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 271px; height: 400px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TVKaU0tobLI/AAAAAAAAAIA/VcOBO0wPGvM/s400/kolmetyyppi%25C3%25A4ALKU.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5571685371548822706" /></a><br />Varsinais-Suomen vastikään julkistetuissa ilmasto- ja energiastrategioissa maakunnan visiona on, että vuonna 2020 kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet on saavutetty ja Varsinais-Suomi on matkalla kohti hiilineutraaliutta. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi sekä yksityisen että julkisen sektorin toimintatavat ovat tuolloin muuttuneet ja muutos on vaikuttanut myönteisesti maakunnan elinkeinoelämään.<br /><br />Tammikuun lopulla Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat ja niiden yhteisjulkaisu <a href="http://www.e-julkaisu.fi/V-S_ilmasto_ja_energiastrategia_2020/">Luotsi</a> julkistettiin seminaarissa, jonne osallistujia oli saatu mukavasti eri tahoilta. Strategioissa korostetaankin niin kuntien, elinkeinoelämän kuin yksittäisten kansalaiden mahdollisuuksia vaikuttaa. Kuntien kohdalla painotetaan erityisesti kuntien johdon sitoutumista suunnannäyttäjiksi.<br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/-AvT5-tEFxRc/TVOWyRMiuvI/AAAAAAAAAIY/79d5S0YHSMA/s1600/tyyppi_sopeutuminen.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 320px; height: 260px;" src="http://1.bp.blogspot.com/-AvT5-tEFxRc/TVOWyRMiuvI/AAAAAAAAAIY/79d5S0YHSMA/s320/tyyppi_sopeutuminen.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5571962954341071602" /></a><br /><br />Suunnannäyttäjiä maakunnassa ovat esimerkiksi Uusikaupunki ja Mynämäki, kaksi HINKU-kuntaa, joiden johto on hiilineutraaliuden tavoitteluun. <a href="http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=374457&lan=FI">Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa</a> yritetään vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudessakaupungissa tavoite on jopa 85 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2008 alusta päästöt ovatkin vähentyneet 14 prosenttia - tämä on onnistunut energiatehokkuuden lisäämisellä sairaalassa ja teollisuusrakennuksissa. Sekä Mynämäellä että Uudessakaupungissa on otettu käyttöön verkossa toimivat kimppakyytipalvelut. HINKU-kunnissa yritykset on saatu mukaan mm. tarjoamalla niille ilmaista energianeuvontaa -tukea.<br /><br />Lisätietoja: <a href="http://www.valonia.fi/public/default.aspx?contentid=220990&nodeid=14098">Valonia</a> ja <a href="http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2011/Sivut/Varsinais-Suomenilmasto-jaenergiamahdollisuudet%E2%80%93luotsaustulevaisuuteen.aspx">Ely-keskus</a><br /><a href="http://www.greenriders.com/">Greenriders</a> ja <a href="http://www.kyydit.net/fi/community.php?do=show&id=1">Kyydit.net</a>.<br />Piirrokset: Anne MyllyahoKirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-77068435878991817392011-02-03T14:13:00.007+02:002011-02-03T16:44:14.080+02:00Työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseenJotain kättä pidempää oli kuvaava nimi <a href="http://www.baltcica.org">BaltCICA-projektin</a> (Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region) puitteissa järjestetylle työpajalle tammikuun lopulla. Työpajassa esiteltiin erilaisia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä työkaluja, joista myös CHAMP-kunnat voivat hyötyä.<br /><br />Helsingissä ja Helsingin seudulla on käytetty sopeutumisstrategian valmistelussa apuna <a href="http://www.ukcip.org.uk/lclip/">Paikallista ilmastoprofiilia</a> (Local Climate Impacts Profile, LCLIP), jolla voi helposti kerätä tietoa eri toimijoiden käytännöistä ja rutiineista äärimmäisissä säätapahtumissa. Käytännössä eri alojen asiantuntijoita haastatellaan säätapahtumista kirjoitettujen (paikallis)lehtijuttujen perusteella. Tällöin LCLIP toimii hyvänä apuna sopeutumisstrategiatyössä, vaikka sen avulla voikin olla vaikeaa selvittää säätapahtumien kustannuksia ja vaikutuksia muille sektoreille. Työpajassa pohdittiin myös ilmastonmuutoksen vaikutuksien kustannushyötyanalyysia, ja tähän liittyvä työkalu on myös valmisteilla Helsingissä. <br /><br /><a href="http://www.balticclimate.org/">Baltic Climate -hankkeessa</a> puolestaan kehitellään pk-yrityksille soveltuvaa ilmastonmuutostyökalua, jossa tarkoitus on kartoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia koko tuotteen tai palvelun elinkaareen. Liike-elämän ilmastotyön todettiin olevan pääasiassa isojen yritysten vetämää - pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on kiinnostusta, muttei välttämättä uskallusta lähteä sopeuttamaan toimintaansa niin muuttuvan ilmaston aiheuttamiin vaikutuksiin kuin hillintätoimiinkin.<br /><br />Kaikkien kuntien ja kuntalaisten kannalta mielenkiintoinen työkalu on varmasti valmisteilla oleva <a href="http://ilmasto-opas.fi/">Kuntien ilmasto-opas</a>, joka tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja vaikutuksista. Lisäksi Ilmasto-oppaasta saa tukea kuntien strategiatyöhön ja ideoita hillintä- ja sopeutumistoimiksi. Ilmasto-opasta ei ole vielä julkaistu, mutta testikäyttäjäksi voi ilmoittautua nettisivuilla.Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-88887230779798449522011-01-13T11:32:00.014+02:002011-01-19T14:49:27.680+02:00Kuhinaa Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2011 - Turussa<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TS7pa8zuscI/AAAAAAAAAH0/mcUEtjekKYM/s1600/SDC2011_logo300.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 150px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TS7pa8zuscI/AAAAAAAAAH0/mcUEtjekKYM/s200/SDC2011_logo300.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5561639239058108866" /></a> <a href="http://www.turku2011.fi">Kulttuuripääkaupunkivuoden</a> startattua ja <a href="http://www.ratkaisuja2011.fi">Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssin</a> lähestyessä täällä paikan päällä Turussa käy kova tohina. Pohjoismainen kestävän kehityksen konferenssi Itämeren alueella järjestetään reilun kahden viikon kuluttua, 31.1.-2.2.2011. Konferenssi esittelee kestäviä käytännöllisiä ratkaisuja ja inspiroi osallistujia toteuttamaan niitä paikallisesta yhdessä muiden sidosryhmien kanssa.<br /><br />Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssiin voi rekisteröityä vielä jonkin aikaa - joskin kannattaa pitää kiirettä, sillä monet sessioista ovat jo täyttyneet! Itse konferenssin lisäksi kaupungissa järjestetään monia <a href="http://www.ratkaisuja2011.fi/index.php/keke:side_events">sivutapahtumia</a>, kuten Ratkaisujen markkinat, lyhytelokuva- ja koululaistapahtuma. <br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TS7pSbBLaOI/AAAAAAAAAHs/IfxPb-I1p30/s1600/aurajoki_ilmakuva.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 223px; height: 167px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TS7pSbBLaOI/AAAAAAAAAHs/IfxPb-I1p30/s400/aurajoki_ilmakuva.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5561639092548757730" /></a>Yksi esimerkki sivutapahtumasta on myös Turun kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluva <a href="http://www.turku2011.fi/lahiruoka-turussa">Lähiruokakampanja</a>. Kampanjassa on mukana kahdeksan turkulaista ravintolaa, jotka ovat sitoutunut lisäämään lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä ja lanseeraavat illallisen, jonka raaka-aineista vähintään 80 prosenttia on lähellä tuotettuja. Ateriakokonaisuuksissa huomioidaan myös sesongin raaka-aineet sekä hyödynnetään luomu- ja Reilun kaupan tuotteita.<br /><br />Euroopan kulttuuripääkaupungit 2011 Turku ja Tallinna haluavat vuoden aikana kohdistaa laajempaa huomiota Itämeren huonoon tilaan. Kulttuurin avulla Itämeren tilaa ja ympäristöasioitakin voi nostaa esille - näin tehdään esimerkiksi <a href="http://www.turku2011.fi/tutkimusmatka-itamerella">Tutkimusmatkassa Itämerelle</a>, <a href="http://www.turku2011.fi/muinaistulien-yo">Muinaistulien yössä</a> ja <a href="http://www.turku2011.fi/ekoteko-nuoret-itameren-aarella">Ekoteko - nuoret itämeren äärellä -ympäristökasvatustapahtumissa</a>. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi avataan 15.1. ja avajaisia voi seurata myös suorana televisiosta.<br /><br />CHAMP-tiimi toivottaa kulttuurintäyteistä ja kestävää alkanutta vuotta!<br /><br />Kuva: Mikko Hyyppä / Turku2011Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-92128202979117703912010-12-20T09:50:00.005+02:002010-12-20T10:31:30.525+02:00Cancúnin kompromissista eteenpäin<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TQ8UWEClhRI/AAAAAAAAAHg/q17FiCBiShg/s1600/cop16_650_23.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 123px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TQ8UWEClhRI/AAAAAAAAAHg/q17FiCBiShg/s400/cop16_650_23.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5552679234845377810" /></a> Cancúnissa, Meksikossa käydyt kansainväliset ilmastoneuvottelut päättyivät 10.12. päätösasiakirjaan, jossa sovittiin kehitysmaiden avuksi perustettavasta ilmastorahastosta. Vastaavasti kehitysmaat suostuivat raportoimaan hiilidioksidipäästöistään aiempaa avoimemmin. Cancúnin päätösasiakirjaan myös tavoite siitä, ettei maapallon lämpötilan anneta nousta yli kahden asteen.<br /><br />Sopimusta voidaan pitää askeleena kohti sitovaa ilmastosopimusta ja tärkeänä piristysruiskeena YK:n ilmastokokoukselle. Seuraavat neuvottelut käydään ensi joulukuussa Durbanissa, Etelä-Afrikassa, ja tuolloin tulisi päättää muun muassa eri maiden päästöleikkauksista.<br /><br />Tällä hetkellä EU ja sen mukana Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä (vertailukohtana vuoden 1990 päästöt). Ennen kokouksen alkua Suomi sai kuitenkin risuja ilmastopolitiikastaan - WWF:n ja Ecofysin Climate Policy Tracker sijoitti Suomen ilmastopolitiikan suhteen eurooppalaisittain huonolle sijalle, ja Climate Change Performance Index antaa Suomen ilmastotoimille arvosanan "heikko".<br /><br />Suomessa tarvittaisiin toimia etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja turpeen tukien poistamiseksi. Muun muassa Euroopan parlamentti siirtyi kannattamaan EU:n päästövähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin, mutta tämä jakaa jäsenmaita. Muutamien muiden maiden tavoin Suomi vastustaa päästövähennystavoitteen kiristämistä. Voidaan vain toivoa, että edistysaskeleet ilmastoneuvotteluissa antavat vauhtia myös päästövähennystavoitteista sopimiseen!Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-21829028385909977932010-12-03T13:58:00.007+02:002010-12-03T14:07:58.658+02:00Kiinnostus lähimatkailua kohtaan kasvaa<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TPjdGkEMSgI/AAAAAAAAAHQ/j037slB91ik/s1600/nopsalogo.png"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 190px; height: 116px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TPjdGkEMSgI/AAAAAAAAAHQ/j037slB91ik/s400/nopsalogo.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5546426045936978434" /></a>Ilmastoystävällinen lähimatkailu nostaa Suomessa päätään. <a href="http://www.peloton.me/">Peloton-ideakilpailun</a> voittajan, lähimatkailupalvelu <a href="http://www.nopsatravels.com/">Nopsa-travelsin</a> verkkopalvelu on vastikään avattu ja se sisältää esimerkiksi Luomua Pirkanmaalta ja Kallion kuppilat -reitit, Hiljaa Helsingissä -paikkoja ja Turun saariston rengastietä esittelevän Saariston aarteet -kierroksen.<br /><br />Nopsan idea on olla erilainen matkatoimisto, jossa matkat eivät maksaisi mitään, koskaan ei lähdettäisi kauas ja matkan keston voisi itse valita. Verkkopalvelussa Nopsan matkaoppaat ja kuka tahansa voi jakaa omia lähimatkavinkkejään.<br /><br />Mikä Sinun kotikaupungissasi ansaitsisi tulla lisätyksi Nopsan verkkopalveluun? Lähetä omat vinkkisi <a href="http://www.nopsatravels.com/reitit/">täällä</a>!Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-88433439670329399822010-11-19T16:12:00.010+02:002010-11-23T11:32:52.640+02:00Väitöstutkimus ilmastopolitiikan juurtumisesta Suomeen<a href="http://4.bp.blogspot.com/_TnJXmxbSiEI/TOaJMq9V1WI/AAAAAAAAAAM/zwq9l0yj5ns/s1600/Kuva%2Bvaitoksesta%2B3.JPG"><img style="MARGIN: 0px 0px 10px 10px; WIDTH: 320px; FLOAT: right; HEIGHT: 213px; CURSOR: hand" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5541267242308982114" border="0" alt="" src="http://4.bp.blogspot.com/_TnJXmxbSiEI/TOaJMq9V1WI/AAAAAAAAAAM/zwq9l0yj5ns/s320/Kuva%2Bvaitoksesta%2B3.JPG" /></a><br /><div>Anu Kerkkäsen väitöskirja Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka -kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa tarkastettiin Tampereen yliopistossa 12.11. Väitöskirjassa on tutkittu ilmastopolitiikan haltuunottoa Suomessa valtio- ja paikallistasolla 2000-luvun alussa. Ilmastokysymys ei tuolloin ollut yhtä suuren kiinnostuksen kohteena kuin nykyään, mutta silloin tehdyt ratkaisut vaikuttavat suomalaissa ilmastopolitiikassa yhä.<br /><br />Tutkimuksessa perehdyttiin ilmastotoimiin kunnissa, jotka ovat mukana Kuntaliiton ilmastokampanjassa. Haastatteluin hankittu materiaali kuntien ilmastopolitiikasta on kerätty 2004. Tutkimuksessa todetaan, että kunnissa ilmatonmuutoksen vastaamiseen on lähdetty eri tahdissa ja eri painotuksin. Keskeisenä hidasteena ilmastotyössä kunnat pitivät resurssipulaa.<br /><br />Ilmastotavoitteiden toteutus on koettu paikallistasolla myös melko epämääräisenä aiheena. Hillintätoimenpiteisiin vaikuttavat kaikki toimijat kunnissa ja tulosten näkyminen on hidasta. Kunnissa kaivattiin erityisesti tukea siihen, miten tehdä ilmastoasiat tehdään näkyviksi ja merkittäviksi paikallistasolla.<br /><br />Katso kuntauutinen <a href="http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;41305;158310;166206;166335">Anu Kerkkäsen väitöskirjasta</a></div><div></div><div></div><div></div><div></div><div>Kuvassa Anu Kerkkänen, kustoksena toiminut ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila ja vastaväittelijä tutkimusprofessori Per Mickwitz Suomen ympäristökeskuksesta. Kuva Paavo Kerkkänen.</div><div></div>Lottahttp://www.blogger.com/profile/17616691949706126911noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-10799321487901111652010-11-08T12:24:00.005+02:002010-11-09T12:14:09.687+02:00Pohjoismaat vähiten alttiita ilmastonmuutoksen uhilleBrittiläinen riskianalyysiyhtiö on arvioinut maailman maiden haavoittuvuuden ilmastonmuutokselle, ja tulokset ovat meidän kannaltamme mukavat: Kaikkein pienin ilmastonmuutoksen vaikutusten riski on <a href="http://www.maplecroft.com/about/news/">Maplecroft</a>-yhtiön mukaan Norjassa, jota seuraavat Suomi, Islanti, Irlanti, Ruotsi ja Tanska. <br /><br />Indeksin toiseen päähän sijoittuivat Bangladesh ja Intia. Tutkimuksessa oli mukana 170 maata, joiden joukosta tosin puuttui saarivaltioita, kuten Malediivit, joita merenpinnan nousu uhkaa.<br /><br />Tutkimuksessa on otettu huomioon ilmastosidonnaiset luonnonkatastrofit, merenpinnan nousu, väestö, sisäiset konfliktit, köyhyys, luonnonvarat, riippuvuus maataloudesta sekä valmiudet sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.<br /><br />Pohjoismaat hyötyvät esimerkiksi pidemmästä kasvukaudesta, mutta liian optimistisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista on meidänkään kohdallamme turha tehdä. Maailman maat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ilmastonmuutoksen edessä, mutta myös Pohjoismaissa ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun - suomalaiset ovat tottumattomia pitkiin hellejaksoihin, ja toisaalta entistä pidempi pimeä ja lumeton ajanjakso voi lisätä mielenterveysongelmia. <br /><br />Muun muassa tästä aiheesta ja Helsingin seudun sopeutumistyöstä ilmastonmuutokseen voit lukea uusimmasta <a href="http://www.ubc-environment.net/index.php/news/article/176">UBC Environmental Bulletin</a> -julkaisusta.Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-78040657578119472132010-10-29T15:27:00.001+03:002010-11-16T11:33:06.945+02:00Suomen kuntien III työpajan satoa<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TMq34vMnJlI/AAAAAAAAAGw/rr8kNpe9WGg/s1600/blogiin2.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 229px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TMq34vMnJlI/AAAAAAAAAGw/rr8kNpe9WGg/s400/blogiin2.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5533437277547996754" /></a> Suomen kuntien kolmas CHAMP-työpaja järjestettiin Turussa 27.10. Aiheena oli tällä kertaa toimeenpano ja seuranta. <br /><br />IMS-ohjeistuksien lisäksi työpajassa pohdittiin ilmastonmuutos-kysymyksiä, joihin osallistujat olivat aina halunneet saada vastauksen, mutta eivät olleet kehdanneet kysyä. Erityisesti puheenaiheena oli motivaatio: kuinka saada motivoitua eri toimijat niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon. Lisäksi ohjelmassa oli mielenkiintoisia kaupunkiesimerkkejä Oulusta, Lahdesta ja Tampereelta, ja huomattiin, että ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ja seurantaan voi olla hyvin erilaisia lähestymistapoja.<br /><br />Etäosallistuminen CHAMP-työpajoihin on ottamassa tuulta alleen. Tälläkin kertaa osa kaupunkien ja maakuntien edustajista seurasi työpajaa videoyhteyden päästä. Videoneuvottelun avulla työpajassa kuultiin myös tapausesimerkki Växjöstä, Ruotsista.<br /><br />Etäosallistuminen avaa monia mahdollisuuksia, mutta sillä on edelleen rajoituksensa. Miten keskustella luontevasti, jos ei näe toista ollenkaan tai parhaimmillaankin vain rakeisen kuvan? Matkustamisen välttäminen on kuitenkin ilmastoystävällistä, siitä ei päästä mihinkään. Itse toivon, että kun videoneuvottelulaitteet yleistyvät ja niiden käyttö tulee tutuksi useammille, niillä voidaan säästää monia matkatunteja, silti menettämättä mitään aikaansaannoksissa. Seuraava Suomen kuntien CHAMP-työpaja onkin tarkoitus järjestää kokonaan virtuaalisena, joten kokemusta asiasta karttuu koko ajan!<br /><br />Työpajan kaikki esitykset löytyvät CHAMPin Suomen tukipisteen kotisivuilta kohdasta <a href="http://www.localmanagement.eu/index.php/champ:tyopaja3">dokumentit</a>.<br /><br />Kuvassa CHAMP-kuntien edustajat ryhmäkeskustelun pyörteissä. Kuva: Stella Aaltonen.Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-60261231356380000002010-10-15T15:54:00.007+03:002010-10-21T08:53:15.315+03:00Ilmastoinfo avautui HelsingissäHelsinkiin avattiin viime viikolla pääkaupunkiseudun asukkaita ja pk-yrityksiä palveleva Ilmastoinfo, joka toimii keskeisellä paikalla Sanomatalossa. Ilmastoinfo tarjoaa neuvontaa ja haastaa kaupunkilaiset päästövähennyksiin. <br /><br />Helsingin seutu on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään yli kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, ja kaupunkilaisten arkisilla valinnoilla on tavoitteen saavuttamisessa suuri merkitys. Ilmastoinfo kannustaa asukkaita vähähiiliseen elämäntapaan mm. <a href="http://www.ilmastoinfo.fi/tonnivetoa ">Tonni vetoa</a> -kampanjalla, jossa kaupunkilaisille tarjotaan työkaluja tuhannen kilon päästövähenemän saavuttamiseen.<br /><br />Asukkaiden ja paikallisten yritysten sitouttaminen ilmastotavoitteisiin tuottaa päänvaivaa kaupungista riippumatta. Saavutetaanko Ilmastoinfon kaltaisten kampanjoiden kautta hyviä tuloksia, on mielenkiintoista nähdä. Ainakin sivuille päätyessään huomaa, kuinka helposti omilla valinnoillaan voi pudottaa hiilidioksidipäästöjä tuhannella kilolla vuodessa!<br /><br /><a href="http://www.ilmastoinfo.fi/tonnivetoa/"><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TL_U7x1-ODI/AAAAAAAAAGo/TKnys19iK98/s1600/Tonnimainos_etusivu_fi.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 105px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TL_U7x1-ODI/AAAAAAAAAGo/TKnys19iK98/s400/Tonnimainos_etusivu_fi.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5530372990891341874" /></a></a> <br /><br />Lisätietoa: <a href=" http://www.ilmastoinfo.fi/">Ilmastoinfo</a>Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-73884369846576301972010-10-04T14:29:00.008+03:002010-10-04T14:55:02.598+03:00Oulun yhteisautokokeilu on askel kohti autotonta keskustaa<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TKm_f3McBcI/AAAAAAAAAGY/BYosA233n4M/s1600/Kaleva_ruuhka.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 200px; height: 136px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TKm_f3McBcI/AAAAAAAAAGY/BYosA233n4M/s200/Kaleva_ruuhka.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5524156972059592130" /></a> Vaikka liikenteen ja erityisesti yksityisautoilun vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ovat hyvin tiedossa, yhteisautopalvelua ei monessa Suomen kunnassa eikä varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella ole vielä kokeiltu. Autojen yhteiskäytöllä on mahdollista vähentää autojen lukumäärää ja samalla autoilun haittoja, kuten päästöjä ja ruuhkia.<br /><br />Oulun kaupungissa toteutettiin maalis-kesäkuussa 2010 yhteisautopilotti, joka oli laatuaan ensimmäinen ja toimi palveluntarjoajan ”avaimet käteen”-periaatteella. "<span style="font-style:italic;">Yhteisautokokeilu tukee Oulun kaupungin ilmastostrategiaa ja on askel kohti autotonta ydinkeskustaa. Palvelu on levitessään mukana vaikuttamassa kulttuurinmuutokseen, jossa ei tarvitse omistaa autoa voidakseen asua, työskennellä ja liikkua kaupunkialueella</span>", kirjoittaa Marketta Karhu.<br /><br />Oulun kokeilulla pyrittiin selvittämään, miten palvelu käytännössä toimii ja sopiiko se yhdeksi vaihtoehdoksi kaupungin henkilöstön työajoihin. Kokeilussa käytetyt autot olivat vähäpäästöisiä, ja niiden varaaminen onnistui näppärästi Internetissä. Yhteisautopilotti sai Oulussa positiivisen vastaanoton ja sitä käytettiin vilkkaasti. Yhteiskäyttöautoa pidettiin hyvänä kulkumuotona ja auton käyttöä yleisesti ottaen helppona.<br /><br />Oulun yhteisautokokeilusta kertova artikkeli kokonaisuudessaan ja muiden CHAMP-kaupunkien kiinnostavia ilmastoaiheisia artikkeleita löytyy Suomen tukipisteen sivuilta <a href="http://www.localmanagement.eu/index.php/champ:hub_fi_documents">täältä</a>.<br /><br />Kuva: KalevaKirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-23574274024052972542010-09-15T14:11:00.008+03:002010-09-15T14:44:18.329+03:00Suomalaisten huoli ilmastosta hiipunut<a href="http://www.hs.fi">Helsingin Sanomat</a> uutisoi tänään, että sen tekemän mielipidemittauksen mukaan huoli ilmastosta on hiipunut. Nyt 63 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on melko suuri tai suuri uhka, kun vuonna 2007 82 prosenttia suomalaisista oli tätä mieltä. <br /><br />Ei varsinaisesti ole ihme, että näin on käynyt. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei päästä puusta pitkään ja talouskriisin myötä mielet valtaa ennemminkin huoli työpaikoista ja toimeentulosta. Lisäksi epäilyt kansainvälisen ilmastopaneelin <a href="http://www.ipcc.ch/">IPCC:n</a> luotettavuudesta ovat saattaneet nakertaa ilmastotieteilijöiden uskottavuutta. Oman osansa suomalaisten ilmastohuolettomuuteen on tuonut varmasti myös kylmä ja runsasluminen viime talvi sekä kaikkien aikojen hellekesä. <br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TJCveeGOpJI/AAAAAAAAAFo/jTA-T7A80Zs/s1600/logoteksti.png"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 145px; height: 157px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/TJCveeGOpJI/AAAAAAAAAFo/jTA-T7A80Zs/s320/logoteksti.png" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5517102481538983058" /></a><br />Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla. Eteneminen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, mutta myös paikallisella ja yksilötasolla tehdyillä teoilla on suuri merkitys. HS:n mielipidemittauksen mukaan kolme viidestä uskoo yksittäisen ihmisen ilmastotekoihin, ja vaikka innokkuutta ei olekaan yhtä paljon kuin muutama vuosi sitten, suomalaiset haluavat edelleen edistää ilmastonmuutoksen hillintää omalla toiminnallaan.<br /><br />Ideoita arjen pieniin ekotekoihin tarjoaa esimerkiksi kampanja, jonka <a href="http://www.valonia.fi">Valonia</a> käynnisti äskettäin. Kampanja haastaa ihmiset pieniin tekoihin, joilla yhdessä on suuri vaikutus. Selaa <a href="http://www.pieniatekoja.fi/">Pieniä tekoja -kampanjan</a> nettisivuilla ruokaan, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä vinkkejä, ja ota haaste vastaan!Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-3675410762440233979.post-19395764587615431602010-08-23T10:50:00.005+03:002010-08-23T11:23:29.018+03:00Maailman luonnonvarat tältä vuodelta on kulutettu loppuun<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/THIude40YuI/AAAAAAAAAFQ/Ibl_S32k3Ts/s1600/gastank_v7_thumb.jpg"><img style="float:right; margin:0 0 10px 10px;cursor:pointer; cursor:hand;width: 400px; height: 202px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_4Yzmz_eIM80/THIude40YuI/AAAAAAAAAFQ/Ibl_S32k3Ts/s400/gastank_v7_thumb.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5508516378269999842" /></a><br />Lauantaina vietettiin Maailman ylikulutuspäivää, nyt kuukautta aiemmin kuin viime vuonna. <a href="http://www.footprintnetwork.org/">Global Footprint Network</a> -järjestön laskelmien mukaan olemme siis jo kuluttaneet luonnonvarat, jotka luonto pystyy vuodessa tuottamaan. Loppuvuoden elämme siis "yli varojemme", ja huolestuttavinta on, että kulutuksen tahti on yhä kiihtyvä. Tänä vuonna Maailman ylikulutuspäivä oli aiemmin kuin koskaan. <br /><br />"<span style="font-style:italic;">Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen sekä vesi- ja ruokapula ovat selviä merkkejä siitä, ettemme voi enää rahoittaa kulutustamme luotolla</span>", sanoi Global Footprint Networkin puheenjohtaja Mathis Wackernagel järjestön lehdistötiedotteessa.<br /><br />Luonto ei kestä nykyistä elämäntapaamme, mutta voisiko onnellisuuden ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelu talouskasvun tavoittelun sijaan palauttaa elämäntapamme kestävälle tasolle ja pienentää ekologista jalanjälkeämme? WWF Suomen ja Demos Helsingin <a href="http://www.wwf.fi/tiedotus/raportit/raporttien_lisaaineistoa/onnellisuuspoliittinen_manifesti.html">Onnellisuusmanifesti</a> tarjoaa kiinnostavia ajatuksia aiheesta.Kirsi-Marjahttp://www.blogger.com/profile/16083805514423853888noreply@blogger.com0