maanantai 10. lokakuuta 2011

Ilmasto-opas kuntien ja kuntalaisten käyttöön avattu!

Uusi, monimuotoista ilmastonmuutostietoa yhdistävä portaali on avattu osoitteessa ilmasto-opas.fi. SYKEn, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyössä toteuttama Ilmasto-opas on verkkotietopankki niin ammattilaisten kuin kiinnostuneiden kansalaistenkin käyttöön.

Ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa on internet pullollaan, mutta Ilmasto-oppaan etuna on yritys koota niin erimuotoinen tieto kuin eri toimijatkin samaan portaaliin. Palvelu on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksesta ilmiönä, sen taustoista ja vaikutuksista. Toinen osio sisältää karttoja, kuvaajia ja dataa niin menneestä kuin ennusteita tulevasta. Kolmanteen osioon on koottu ratkaisuarkisto kunnissa jo tehdyistä sopeutumiseen ja hillintään tähtäävistä toimista. Osio antaa tukea kuntien ilmastotyöhön eri toimialoilla sekä kuntalaisten arkipäivään soveltuvaa ilmastotietoa. Tulevaisuudessa Ilmasto-opas tullaan kääntämään myös ruotsiksi ja englanniksi.

torstai 11. elokuuta 2011

Six-packin voimin konkretiaa ilmastotyöhön

EU:n laatimissa alueellisen kehityksen tavoitteissa (2011) mainitaan, että metropolialueiden tulisi tiedostaa vastuunsa laajemmasta niitä ympäröivästä alueesta. Tavoitteet tukevat suuria monipuolisia alueita, jotka toivottavat tervetulleeksi ja joissa toimitaan älykkäällä ja kestävällä tavalla, jotta tulevaisuuden kansalaistenkin elämänlaatu olisi korkeatasoinen. On ehkä kiistanalaista sanoa, että kaupungeilla olisi valtava vastuu myös ympäröivien alueiden kehityksestä tai hyvinvoinnista. Varmaa on kuitenkin se, että metropolialueiden ja suurkaupunkien tulee näyttää tietä suurten linjojen muutoksissa, joihin heillä itsellään on suurin vaikutus.

Eilen Suomen suurimmat kaupungit, joista kaikki ovat myös CHAMP –kaupunkeja, antoivat yhteisen ilmastokannanoton. Kannanotossa korostetaan kaupunkien vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja esitetään kuusi konkreettista ilmastoaloitetta, joita niin kutsutut kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu aikovat yhteistyössä edistää:
  1. energiaviisaan rakentamisen tiekartan laatiminen kuhunkin kaupunkiin,
  2. rakennusvalvonnan kehittäminen energianeuvonnan ja laadunohjauksen suuntaan,
  3. ilmastoneuvonnan kehittäminen ja asukkaiden ilmastotekojen tukeminen kaupunkien yhteisprojektilla
  4. ekotukihenkilöiden nimeäminen työpaikoille,
  5. matkustustarpeen vähentäminen ottamalla käyttöön videoneuvottelut ja
  6. budjetoinnin ilmastovaikutusten arviointia
Euroopan kaupunginjohtajat ovat ilmaisseet oman sitoumuksensa ilmastotyölle Covenant of Mayors –ilmastosopimuksen kautta, jossa yli 2700 eurooppalaista kaupunkia ja aluetta on sitoutunut vähentämään alueellaan kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat kansallisen Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston viime keväänä. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken.

Kaupungeilla (sekä suurilla että pienillä) on myös pian mahdollista laajentaa verkostoa kansainvälisesti Net-COM -projektin myötä, joka yhdistää Euroopan kaupunkien ja kuntien johtajia jakamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä keskenään Euroopan laajuisesti. Kansallisissa klubeissa käydään keskustelua oman maan tasolla ja lisäksi Net-COM järjestää suurempia kokoontumisia ja konferensseja, joissa on mahdollista kohdata kansainvälisiä kollegoja.
A
loite Suomen kuutoskaupunkien johtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Aloitteen visiona on että Suomen rakennettu ympäristö olisi energiatehokkuuden kannalta paras maailmassa vuonna 2050. Kuutoskaupunkien yhteiset ilmastoteot toteutetaan kolmella alalla, joissa ilmastovaikutukset ovat suurimpia: rakentaminen, kaupunkilaisten päivittäinen elämä ja kaupungin oma toiminta. Näistä kaupunkilaisten päivittäinen elämä saattaa olla tärkein, jotta ilmastoteot toteutuvat laajimmalla ruohonjuuritasolla. Suomen suurimmat kaupungit ottavat suuren askeleen kohti konkretiaa ja kantavat ilmastovastuunsa.

Lue lisää:
* Kaupunginjohtajien ilmastokannanotto
* Lisätietoa aloitteista

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Ilmojen halki käy vihreämpi tie?

Euroopassa kuhisee ilmailualalla. Vain Euroopan sisäisten lentojen päästöt ovat 52 miljoonaa tonnia vuodessa eli noin 2,4 % päästökauppaan kuuluvista päästöistä ja on monen eurooppalaisen henkilökohtaisen hiilijalanjäljen suurin kasvattaja. Vuodesta 2012 Euroopan lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupan piirissä. Ratkaisu, joka on yllyttänyt lentoyhtiöitä investoimaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn viimeisten vuosien aikana, on tuottanut hedelmää jo ennen takarajaa.

Lufthansa aloitti heinäkuussa kuuden kuukauden kokeilujakson, jolloin se lentää Hampuri-Frankfurt-väliä biopolttoaineella tankatulla koneella. Finnair tulee vahvasti perässä neljällä koelennolla hieman pidemmälle, Helsinki-Amsterdam-välillä. Lentoyhtiö KLM osallistuu myös kilpailuun ilmoittamalla 200 lennosta Amsterdamin ja Pariisin välillä syyskuusta lähtien. Thomson Airways lennättää käyntiin viikoittaisen biolennon La Palmaan tänään.

Näin puoli vuotta ennen vuodenvaihdetta on nähtävissä kilpailua siitä, kuka lentää pisimmälle biopolttoaineella, kuka säännöllisimmin. Olemmehan vasta ensimmäistä biopolttoainesukupolvea, ja on vielä löydettävä kestävimmät ratkaisut, sekä lentoyhtiölle että ympäristölle. Tällä hetkellä biopolttoaineita hehkutetaan yhtenäisenä konseptina, mutta raakaaineita on erilaisia. Finnairin tilanteessa olisi kuvitellut yhtiön mieluiten käyttävän maanmiehensä Neste Oilin öljyntarjontaa, mutta Talouselämä-lehden mukaan Neste Oilin vaihtoehto ei kelvannut Finnairille, koska se ei pystynyt takaamaan raaka-aineen alkuperää vastuullisuussertifikaatin mukaiseksi.

Hollantilainen SkyNRG on vaihtoehdoista toinen, jota käyttävät KLM (perustaja/ yhtiökumppani), Thomson Airways ja Finnair. Yhtiön kehittämä biopolttoaine tuotetaan lähinnä kierrätetystä keittiörasvasta sekoitettuna kerosiiniin. Toisin kuin Neste Oil, jonka biopolttoaineeseen kuluu muun muassa Cameliaa eli kitupellavaa ja Jatropa -pensaasta tehtyä öljyä, SkyNRG ostaa rasvansa USA:n pikaruokamarkkinoilta. Neste Oil tutkii jatkuvasti uusia viljeltävissä olevia muotoja täydentämään raaka-ainevalikoimaansa. Ongelmana tosin pidetään viljelytehokkuuden parantamista, joka todennäköisesti saisi viljelijät haalimaan liian suuria alueita, ja siten laiminlyömään maankäytön kestävää etiikkaa. Mutta esimerkiksi sinilevä on mukana tutkimuksissa, ja jos siitä riesasta olisi mahdollista kehittää bisnes ja Neste Oil osallistuisi Itämeren puhdistamiseen, saisimme todistaa mahtavaa win-win tilannetta!

Biopolttoaine on nyt tuotu markkinoille ja se standardisoituu varmasti pian tavalliseen kerosiiniin sekoitettavaksi. On suuri asia jos lentoliikenteen CO2-päästöt puolittuvat, mutta riittääkö paistorasva kaikkiin maailman lentokoneisiin? Tuskinpa. On hyvä edelleen pitää mielessä että joka tapauksessa ainoa tapa joka varmuudella vähentää CO2-päästöjä on lentämisen rajoittaminen. Ihmisten matkustusmieltymyksiä on vaikea muuttaa kiireisessä maailmassa, vain sormea heristämällä. Ekoturismitrendi on tosin kasvussa, ja toivon mukaan kasvattaa yhä edelleen kysyntää ekologisista matkustusvaihtoehdoista. Pikajunarata Rail Balticaa kaavaillan valmistuvaksi (Helsinki-) Tallinna-Berliini välille vuoden 2020 paikkeilla, siinä on suuri potentiaali lentoliikenteen kilpailuttajaksi.

Pannaan startaten!

Lähteet (eng):
The Ecologist (12.7) - Could we be entering the era of greener air travel? Henry Gass

Renewable energy focus (18.7) - Neste Oil adds new oils to biofuel base. Isabella Kaminski

Kuvalähde:
Antti Havukainen (Self-published work by Antti Havukainen) [GFDL, CC-BY-SA-3.0 or CC-BY-2.5], via Wikimedia Commons

maanantai 4. heinäkuuta 2011

EU-tukia ydinvoimalle?

Jotta vastustuskykymme paranisi ja pysyisimme terveinä meidän tulisi syödä vähän kaikkea, ja jotta pallo pyörisi sille rakennetun modernin menon mukaan meidän tulisi kuluttaa vähän kaikkea. Liika on liikaa, missä tahansa tapauksessa. Onko asia näin myös uusiutuvien energialähteiden suhteen? Onko yksi tulevaisuuden ympäristöongelmista (kenties jo satojen vuosien kuluttua) tuuli- ja aurinkovarojen loppuminen? Kuulostaa huvittavalta, mutta mitä tapahtuu planetaariselle tuulijärjestelmällemme jos tuulien teille rakennetaan liikaa tai liian isoja ja voimakkaita myllyjä? Auringon sammumisesta onkin jo peloteltu, vaikka se ei asiantuntijoiden mukaan johdu maapallon väestä, vaan auringosta itsestään, mutta voisivatko uudet energiantuottojärjestelmät kuitenkin vaikuttaa jopa mahtavaan Aurinkoon?

Sähköä tulisi tuottaa tasaisesti eri muodoissa, jotta pysymme tasapainossa ja varmistamme sähkön saatavuuden sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Turun Sanomissa uutisoitiin 30.6.2011 mahdollisista tuista perinteisen energian tuottajille, nykyään kun uusiutuvasta energian tuotannosta on tullut ”liian” kannattavaa ja halpaa erilaisten EU-tukien ansiosta. Turun Sanomien mukaan tästä johtuen saatetaan pian joutua tilanteeseen, jossa EU tukee avustuksillaan ydin-, kivihiili- ja kaasuvoimaa! Energia-alalla apuvälineenä eri energiamuotojen tasaiseen toimittamiseen käytetään kapasiteettijärjestelmiä, jotka takaavat kaikkien energiatyyppien myynnin. Näin Euroopassa pyritään jo nyt houkuttelemaan voimayhtiöitä ylläpitämään ja investoimaan perinteiseen energian tuotantoon.

Tasainen sähkönsaanti
Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa muistuttaa että voimantuotannon tulisi edelleen olla tasainen ja monimuotoinen, sillä tuuli- ja aurinkosähkön saanti heittelee tietysti paljon sääkartan mukaan. Ongelmat ovat toki erilaiset eripuolilla Eurooppaa, esimerkiksi Norjan ja Ruotsin joustava vesivoimakapasiteetti neutralisoi tilanteen Pohjoismaissa. Salomaa mainitsee myös Espanjan tilanteen, jossa hyvissä sääolosuhteissa tuulimyllyt tuottavat jopa puolet Espanjan sähköstä. Tästähän pitäisi riemuita, mutta perinteisen sähkön tuottajat menettävät koko ajan kannattavuudessa, kun puolet markkinoista häviää.

Syöttötariffi eli sähkön takuuhinta otettiin vihdoin käyttöön Suomessakin keväällä 2011, uusiutuvien energiavoimaloiden toiminnan helpottamiseksi. Tariffi on taannut projektien nopean toteutumisen ja uusien voimaloiden tuotantoon on panostettu paljon. Kuten Aalto-yliopiston professori Peter Lund pohtii, mietityttää tosin onko tutkimus- ja kehitystyö jäänyt taustalle, kun halutaan ottaa käyttöön uusiutuvat energiavoimalähteet liian nopeasti. Uusiutuva energia on saanut paljon tukia myös EU:lta, ja nyt olemme tilanteessa, jossa mahdollisesti täytyy tukea myös perinteistä tuotantoa, jotta paikoin ei jäädä ilman sähköä.

Tukea tutkimukselle ja pumput kiinni
Eihän tässä ole mitään järkeä. Että esimerkiksi ydinvoimalle pitäisi tarjota lisätukia? Kun Saksassa päätetään sulkea kaikki ydinvoimalat ja rakentaa lisää tuulivoimaloita ja joitakin maakaasuvoimaloita lisää, niin Suomessa keskustellaan mahdollisista avustuksista perinteiselle energiantuotolle, jotta sähkönsaannin monimuotoisuus säilyisi. Ovatko tilanteen laukaisseet perinteisten energian tuottajien puolittuneet miljoonatulot? Ehkäpä uudet suunnitellut tuet voisi sijoittaa uusien teknologioiden tutkimiseen ja kehittämiseen, niin perinteiset voimalat voivat rauhassa sulkea epätuottoisat reaktorinsa.

Lähteet:

Turun Sanomat, 30.6.2011, ”Sähkön saannin turvaavat investoinnit varmistettava”

Työ ja elinkeinoministeriö, 24.3.2011, ”Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmä käyttöön

Kuvan lähde: Power export from Wylfa Nuclear Power Station, © Copyright John Aldersey-Williams and licensed for reuse under this Creative Commons Licence.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Haaveilulla Itämeren avuksi

Päättäjät ja rahoittajat vetoavat usein siihen, etteivät rahalliset resurssit riitä esimerkiksi Itämeren suojeluun, niin kuin niin moneen muuhunkaan ongelmallisesti ratkottavaan asiaan. Näinhän on, prioriteetit on asetettu ja yhdet saavat enemmän kuin toiset. Onko meidän kuitenkaan aika kohauttaa olkapäitä ja unohtaa haaveilu? Itse edustan ryhmää nykypäivän nuoria aikuisia, jota usein kutsutaan ”maailmanpelastajasukupolveksi”. Sukupolvi, joka on tottunut kyseenalaistamaan mahdottoman ja osaa haaveilla asioista, jotka aluksi saattavat tuntua mahdottomilta. Kasvoimmehan me aikana jolloin Walt Disneyllä oli lähes monopoli televisiosta joka päivä silmiimme ja korviimme ulottuviin sanomiin. “If you can dream it, you can do it. Always remember that this whole thing was started with a dream and a mouse”.

Itämeriportaalissa tiedotetaan Kotkan Meripäivien Itämeri-tapahtumasta 28.7.2011. Tapahtumassa eri alojen asiantuntijat ja vaikuttajat saavat vapaasti, kaiken ollessa mahdollista, visioida Itämeren parempaa tulevaisuutta. Päivillä voi kerätä tietoa ja elämyksiä meren tilasta, tai käydä Vellamon kupeeseen parkkeeratussa merentutkimusaluksessa Arandassa. Tavallisesta poikkeavassa keskustelutilaisuudessa kysytään mm. Itämeren tutkijoilta, meriliikenteen ja öljyntorjunnan asiantuntijoilta sekä Helsingin ja Kotkan kaupunkien ja Pietarin vesilaitoksen edustajilta, mitä he tekisivät Itämeren hyväksi, jos kaikki olisi mahdollista. Rantavaltioiden yhteisestä näkökulmasta Itämeren tilan parantamista tarkastelee HELCOMin pääsihteeri. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan yritysmaailman näkemyksiä sekä Itämeren hyväksi toimivien säätiöiden ja kansalaisjärjestöjen ihmisiä. Terveisiä suoraan aalloilta tuo kotkalainen ammattikalastaja, ja Luonto-Liiton Itämeri-lähettiläät välittävät koululaisten ajatuksia Suomesta ja Venäjältä. Ohjelma.

Yleisön osallistuminen tapahtuu lippuäänestyksellä, jolla saa ottaa kantaa Itämeren kysymyksiin ja lähettää postikortilla terveisiä päättäjille. Rahoituksen puutetta ei siis tarvitse miettiä, yleisölläkin on varmasti loistavia ideoita. Rajallisen tilan vuoksi seminaariin tulisi ilmoittautua 21.7. mennessä. Ilomoittautuminen.

Niin kuin jokainen kansalainen on velvoitettu äänestämään, jokainen kansalainen tulisi myös velvoittaa haaveilemaan. Haaveilua tulisi harjoittaa omissa elämissään ja yleisen hyvän puolesta, aihealue olisi kaikille omavalintainen. Kotkan meripäivillä järjestettävän seminaarin kaltaisia tilaisuuksia olisi tarjolla kaikille mehukkaita ideoita tuottaville yksilöille, ja toisille inspiroituakseen. Lisää Itämeritietoisuutta voi haalia TV1 kesämaanantaisin esittämästä ohjelmasarjasta Itämeren rannoilla, jossa voi tutustua Itämeren rannikkoalueisiin lähinnä kulturellista näkökulmasta.

Itämeriportaali löytyy myös Facebookissa.

Mitä minä tekisin Itämeren hyväksi, jos kaikki olisi mahdollista? Ohjelmallinen Itämerikeskustelu 28.7. kello 13.00 – 16.30 Kotkan meripäivillä

Kuvan lähde: Turun Kaupungin viestintäkeskus/ Olli Sulin

torstai 26. toukokuuta 2011

Suomalainen – ajattele ekologinen askel pidemmälle


Tiedätkö oman ekojalanjälkesi*? WWF:n 2011 sademetsäraportin mukaan maailmanlaajuisesti käytössämme oleva biokapasiteetti* on vuodessa 1,78 globaalihehtaaria henkilöä kohti. Suomalaisten kulutus on keskimäärin 6,16 gha/hlö/vuosi, ylittäen pallon kapasiteetin 3,5 kertaa. Otamme jatkuvasti ekologista velkaa, kuluttaessamme enemmän kuin pallomme pystyy samassa ajassa uusimaan. Kun lainaa ei voidakaan maksaa takasin ei maapallon perintätoimistoa ole, joka takaisi lainan meidän puo-lesta. Joidenkin mielestä ilmastonmuutos on puuta heinää – mutta kohta se on enää pelkkää heinää.

Palmuöljyä käytetään elintarvikkeiden ohella myös biodieselin raaka-aineena. Suurin osa Suomeen tuodusta palmuöljystä kuluukin normaaliin, henkilöautojen käyttämään biodieseleillä sekoitettuun dieselpolttoaineeseen. Öljypalmuviljelmät kaatavat huolestuttavalla vauhdilla Aasian ja Etelä- ja Keski-Amerikan sademetsiä. Jos tuhansien uhanalaisten eläin- ja kasvilajikkeiden selviäminen, esimerkiksi verrattuna autoiluun, ei mieltä vaivaa, saattaa olla syytä pohtia asiaa siltä kannalta, että sademetsät ovat merkittäviä hiilidioksidin sitojia ja varastoijia, joiden hävittäminen vuorostaan voimistaa ilmas-tonmuutosta. Saattaa toki olla että puolen vuosisadan päästä olemassa olevat realiteetit eivät kosketa tänään, mutta päiväkodin pihalla paraikaa leikkivää Leeviä varmasti koskettaa ja ainakin hänen lapsi-aan. Minäkin olin suunnitellut olevani virkeänä elossa vielä silloin.

Entä miten me suomalaiset voimme vaikuttaa Amazonin ja Kaakkois-Aasian sademetsien tulevaisuu-teen? Alueita joissa meidän ekojalanjälkemme ylittää kapasiteetin ovat:
Öljypalmun viljely (kulutus: 664,1 gm²/Suomalainen) Soijaviljely (282,2 gm²/Suomalainen) Kahviviljely (kulutus: 470,7 gm²/Suomalainen), Banaaniviljely (kulutus: 22,8 gm²/Suomalainen). Esimerkkinä voisimme ottaa soijapavun, joka on suuri suora ja suurin epäsuora syy Amazonin metsä-katoon. Soijapavuista tehty soijarehu on maailman ruokatuotannon keskeisiä elementtejä, joka toimi suurimpana epäsuorana syynä metsäkatoon, ja jota pitää kehittää kestävämmäksi.


Kuluttaja voi:
• lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossaan
• kysyä lihanjalostajilta soijan vastuullisuudesta (Basel- tai RTRS – sertifikaatit)
Rehun ja lihan tuottajat voivat:
• siirtyä ostamaan vain vastuullisesti tuotettua, geneettisesti muuntelematonta Basel- tai RTRS – sertifioitua soi-jaa
Poliittiset päättäjät voivat:
• tukea rehu- ja lihasektorin yhteistä siirtymistä vastuullisen soijan hankintaan
• luoda kansallisella ja alueellisella lainsäädännöllä markkinoille uuden vastuullisen biomassatuotannon minimi-tason
• tukea kehittyviä maita vastuulliseen soijantuotantoon siirtymisessä.


Todettakoon että on vaikea löytää kaupan hyllyiltä sertifioituja tuotteita. Jos lihantuottaja päättää siir-tyä halvempaan esim. geenimanipuloituun soijarehuun, jonka viljely on kaatanut hehtaareittain sade-metsää, niin me syömme edelleen broilerit ja possut täysin tyytyväisinä. Maailman ruoantuotanto on usein toivottomalta tuntuva aihe, mutta vaikka emme pysty suoraan vaikuttamaan, voimme kuitenkin ajatella askelen eteenpäin ja olla mukana vaikuttamassa epäsuorasti.

* Ekologinen jalanjälki:
Ihmisten käyttämien uusiutuvien luonnonvarojen tuottamiseen ja ihmistoiminnasta aiheutuneiden päästöjen käsittelemiseen tarvittavan maa- ja vesialueen laajuus globaalihehtaareina tai -neliömetreinä. Laskennassa otetaan huomioon rakentamiseen tarvittava maa-alue ja hiilidioksidin si-tomiseen tarvittavan kasvillisuuden määrä.
* Biokapasiteetti:
Maailmanlaajuisesti tai maakohtaisesti käytettävissä olevan, tuottavan maa- ja vesialueen määrä glo-baalihehtaareina.


Kuva: Soijaplantaasi Brasiliassa
© WWF-Canon / Michel Gunther

Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä

maanantai 16. toukokuuta 2011

KUHILAS täydentää kuntien hiilijalanjäljen laskentaa

SYKEltä on tulossa uusi, kuntien hiilijalanjäljen laskemiseen tarkoitettu työkalu, jonka on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2011. Työkalu kulkee nimellä KUHILAS ja täydentää KASVENER-laskentaohjelman antamia tietoja - KUHILAS nimittäin ottaa huomioon paikallisten suorien päästöjen lisäksi myös tuotteiden elinkaaren aikana syntyvät, välilliset ilmastovaikutukset.

Tarvetta tarkempaan kuntien ilmastovaikutusten laskentaan on. Viime helmikuussa järjestetyssä CHAMP-työpajassa pohdittiin asiaa. Kuten kirjoitimme aiemmin tässäkin blogissa, Suomen CHAMP-kuntien toive oli saada entistä ajantasaisempaa ja vertailukelpoisempaa päästölaskentatietoa. Ajankohtaisempaa päästötietoa tarvitaan, jotta voidaan osoittaa kunnan päätösten vaikutuksia päästöjen kasvuun tai vähenemiseen sekä viestiä niin päätöksentekijöille kuin asukkaillekin. Vertailukelpoisuutta taas käyttäjät toivoivat kuntien ja eri sektoreiden välille, mutta myös suhteessa aiempiin laskelmiin.

KASVENER-laskentaohjelman avulla lasketut, kuntien suorat kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat suuresti elinkeinorakenteeltaan erilaisissa kunnissa. Tämä johtuu etenkin teollisuuden, maatalouden ja läpikulkuliikenteen vaihtelevasta merkityksestä kuntien päästöjen aiheuttajana, ja vaikeuttaa vertailua kuntien välillä. Lisäksi KASVENER-mallin antamasta arviosta puuttuu merkittävä osa kuntien ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, jotka syntyvät kuntarajojen ulkopuolella.

Hyvä esimerkki välillisten päästöjen puutteesta johtuvasta vääristymästä on pääkaupunkiseutu. Siellä kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat 6 tonnia hiilidioksidiekvivalentteja vuodessa, kun suomalaisen keskimääräisesti aiheuttamat päästöt ovat 13 tonnia. Tähän vääristymään KUHILAS tuo apua. Lisäksi se auttaa kuntia tehostamaan ilmastotoimenpiteitään ja tarjoamaan kuntalaisille todenmukaisempaa ja ajantasaista päästötietoa.

Lisätietoa: SYKE
Kuva: CHAMP-työpaja helmikuussa 2011 / Pekka Salminen

maanantai 9. toukokuuta 2011

Uusi ilmastokäsikirja kaupungeille


Yksi Unkarin EU-puheenjohtajuuden aikaansaannoksista on ilmastokäsikirja Euroopan kaupunkien päättäjille. Käsikirjasta löytyy eri maiden parhaita käytäntöjä, ja Suomestakin mukaan ovat päässeet Tampereen ECO2-hanke sekä Helsingin seudun kaupunkiliikenteen Reittiopas.

Ilmastokäsikirjasta löytyy paljon tietoa kaupunkien mahdollisuuksista ja velvollisuuksista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillitsemisessä. Käsikirjassa esiin nostettuja teemoja ovat mm. ilmastoystävällinen kaupunkirakenne ja kaupunkiliikenne, asumisen energiankulutuksen hallinta sekä hyvät arkkitehtoniset ratkaisut.

Kannattaa vilkaista!

Lisätietoa: Ilmastokäsikirja kaupunkien päättäjille ja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kuva: UBC

torstai 21. huhtikuuta 2011

Ilmastotyön 10 käskyä

Sitran Energiaohjelman johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti kirjoittaa ilmastotyöstä mielenkiintoisesta näkökulmasta yhdysvaltalaisessa Stanfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen pohjalta. Miten ihmisten käyttäytymistä voidaan muuttaa ja minkälaiset psykologiset tekijät vaikuttavat taustalla?

Kaikille on varmasti selvää, että syyllistämällä kansalaisia ei päästä pitkälle - on tarjottava uusia toimintamalleja ja tehtävä ne houkutteleviksi eri tavoin. Sekä keppiä että porkkanaa tarvitaan, mutta on muistettava, ettei pelkästään tiedon lisääntyminen välttämättä johda muutoksiin käyttäytymisessä.

Vesa-Matti Lahti on tiivistänyt tutkimuksen tuloksista listan, jossa hän esittää kymmenen suurinta virhettä, joita ilmastotyössä tulisi välttää. Mielestäni siinä tiivistyvät hyvin ne asiat, jotka myös kunnan ilmastotyössä on hyvä pitää mielessä!

1. Älä luota tahdonvoimaan pitkäaikaisen muutoksen aikaansaamisessa.
2. Älä yritä suuria harppauksia kerralla, vaan etene pienin askelin.
3. Älä unohda ihmisten toimintaympäristöä heidän käyttäytymisensä muokkaajana.
4. Älä keskity vanhojen virheellisten toimintatapojen lopettamiseen, vaan luo uusia parempia tapoja toimia.
5. Älä pidä ihmisten motivaation puuttumista epäonnistumisten syynä, vaan tee uudet toimintatavat helpoiksi ihmisille.
6. Älä aliarvioi käyttäytymistä laukaisevia tekijöitä (esim. oikealla hetkellä saatavat muistutukset, palkinnot, kehut, vihjeet, pyynnöt tai tarjoukset).
7. Älä usko siihen, että tieto johtaa toimintaan.
8. Älä keskity abstrakteihin tavoitteisiin enemmän kuin konkreettiseen käyttäytymiseen.
9. Älä yritä muuttaa käyttäytymistä lähtökohtaisesti ikuisiksi ajoiksi, sillä on tehokkaampaa keskittyä vain määrättyyn ajanjaksoon.
10. Älä usko siihen, että käyttäytymisen muuttaminen olisi aina vaikeaa.


Lähde: CO2-raportin blogi
Kuva: Carrotmob; Porkkanamafian tempaus Frankfurtissa.

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Uusia ideoita ympäristöopetukseen

Ympäristökasvatus on merkittävässä roolissa kestävän tulevaisuuden kannalta. Sen lisäksi, että lapsissa ja heidän oppimissaan käytösmalleissa on tulevaisuus, lapset myös vievät tehokkaasti uusia ideoita ja oppimiaan asioita kotiin. Uudessa SimShop-ohjelmistossa opettajat voivat viedä oppilaat kuvitteellisesti ostoksille, jolloin kassajärjestelmäohjelmisto vertailee tuotteita ympäristön kannalta.

Aiemmin ympäristöopetuksessa korostettiin pakkausten merkitystä, mutta vaikka ne ovatkin näkyvä osa tuotetta, suurempi merkitys on usein itse tuotteella. SimShopin avulla oppilaat näkevät kassakuitissa eurojen sijaan esimerkiksi luonnonvarojen kulutuksen ja elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt.



Lisätietoja: SimShop

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Earth Hour tulee taas: valot pois lauantaina 26.3.!

Vuotuista Earth Hour -tapahtumaa vietetään taas ensi lauantaina 26.3. WWF:n järjestämässä, maailmanlaajuisessa ilmastotempauksessa miljoonat ihmiset sammuttavat valot tunnin ajaksi. Earth Hour eli pimeä tunti on symbolinen ele, jolla osallistujat haluavat näyttää huolensa ilmastosta ja painostaa päättäjiä tekoihin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Myös kunnat ja kaupungit voivat tulla mukaan kampanjaan, ja viime vuonna suomalaisista kunnista noin sata otti osaa pimeään tuntiin. Kuntia suositellaan valitsemaan valojen sammuttamiselle jokin näkyvä kohde ja järjestämään kampanjatapahtumia kuntalaisille. Earth Hour 2011 Kunta- ja kaupunkioppaasta löytyy tapahtumaideoita ja ohjeita valojen sammuttamiseen. Esimerkiksi Helsingissä järjestetään Energiatehdas-tapahtuma, joka tarjoaa musiikkia, liikuntaa ja elämyksiä eri ikäisille.



Ilmoittautu mukaan täällä!

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Maailman tila 2011 keskittyy ruokaan

Worldwatch-instituutin Maailman tila -sarjan uusin tulokas on saatavilla nyt myös suomeksi. Uusin Maailman tila 2011 -raportti keskittyy ravintoon ja maailmanlaajuiseen nälkäongelmaan. Ilmastonmuutoksen edetessä ravintoasiat muuttuvat yhä akuuteimmiksi, ja raportissa yritään nälkäongelman määrittelemisen lisäksi ratkaista, miten ravinnon maailmanlaajuisesti epätasainen jakautuminen voitaisiin ratkaista. Avain on Worldwatch-instituutin mukaan paikallisissa ratkaisuissa ja kestävässä maataloudessa.


Asia koskettaa tietysti ensi kädessä kehitysmaita. Mitä me täällä Pohjolassa voimme tehdä? Länsimaissa puhutaan paljon ruuan ilmastovaikutuksista ja siitä, miten omalla ruokavaliolla ja -valinnoilla voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Mielenkiintoinen avaus aiheeseen on esimerkiksi WWF UK:n Livewell-dieetti, joka on sekä kansallisten ravintosuositusten mukainen että ympäristöystävällinen. Katso blogikirjoitus aiheesta CHAMP:n englanninkielisestä blogista!

tiistai 15. helmikuuta 2011

Kuntien toiveena helppokäyttöinen ja vertailukelpoinen päästölaskentamalli


Champ-hankkeen viimeinen työpaja järjestettiin Lahdessa teemalla: Kuntien ilmastotyön arviointi ja raportointi. Ilmastoraportoinnin osana käytettävistä päästölaskentamalleista syntyi työpajassa erittäin vilkas keskustelu. Tällä hetkellä Suomessa on kehitteillä lukuisia eri tarkoituksiin rakennettuja laskentamalleja, joista kuntien kannalta keskeisin kehittämishanke on KASVENER-päästölaskentamallin päivittäminen. Mallin avulla voidaan laskea kuntatason kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja –kulutus.

Uuteen KASVENER-malliin on suunnitteilla käytettävyyttä ja tilastointia parantavia sekä päästölaskentaa tarkentavia lisäyksiä. Käytettävyyden parantamisella pyritään sujuvoittamaan päästöjen laskentaa, jotta tietoa päästötilanteesta olisi saatavilla mahdollisimman helposti ja nopeasti. Päästöt on pystyttävä laskemaan vuosittain, jotta voidaan todentaa päästövähennystoimenpiteiden vaikutukset ja viestittämään niistä päätöksentekijöille ja kuntalaisille.

Noin 70 kuntaa on käyttänyt KASVENERia päästöjensä laskemiseen ja tarkoitus on, että uusi malli on vertailukelpoinen jo tehtyjen laskelmien kanssa. Toinen vertailukelpoisuutta koskeva näkökulma on kuntien välinen vertailtavuus. Keskustelua aiheutti erityisesti se, mitkä eri päästösektorit lasketaan mukaan kuntien päästöihin. Otetaanko esimerkiksi huomioon teollisuuden ja läpikulkuliikenteen päästöt, jotka nostattavat runsaasti joidenkin paikkakuntien päästöjä?

Kunnat esittivät hyviä parannusehdotuksia KASVENER-malliin. Mallin päivittämiseen on varattu aikaa vuosi ja kuntien näkemyksiä tarvitaan myös kehittämistyön edetessä. Tavoitteena on, että uusi malli on käyttövalmis alkuvuodesta 2012.

kuva: Pekka Salminen

torstai 10. helmikuuta 2011

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat julki


Varsinais-Suomen vastikään julkistetuissa ilmasto- ja energiastrategioissa maakunnan visiona on, että vuonna 2020 kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet on saavutetty ja Varsinais-Suomi on matkalla kohti hiilineutraaliutta. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi sekä yksityisen että julkisen sektorin toimintatavat ovat tuolloin muuttuneet ja muutos on vaikuttanut myönteisesti maakunnan elinkeinoelämään.

Tammikuun lopulla Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat ja niiden yhteisjulkaisu Luotsi julkistettiin seminaarissa, jonne osallistujia oli saatu mukavasti eri tahoilta. Strategioissa korostetaankin niin kuntien, elinkeinoelämän kuin yksittäisten kansalaiden mahdollisuuksia vaikuttaa. Kuntien kohdalla painotetaan erityisesti kuntien johdon sitoutumista suunnannäyttäjiksi.


Suunnannäyttäjiä maakunnassa ovat esimerkiksi Uusikaupunki ja Mynämäki, kaksi HINKU-kuntaa, joiden johto on hiilineutraaliuden tavoitteluun. Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa yritetään vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudessakaupungissa tavoite on jopa 85 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2008 alusta päästöt ovatkin vähentyneet 14 prosenttia - tämä on onnistunut energiatehokkuuden lisäämisellä sairaalassa ja teollisuusrakennuksissa. Sekä Mynämäellä että Uudessakaupungissa on otettu käyttöön verkossa toimivat kimppakyytipalvelut. HINKU-kunnissa yritykset on saatu mukaan mm. tarjoamalla niille ilmaista energianeuvontaa -tukea.

Lisätietoja: Valonia ja Ely-keskus
Greenriders ja Kyydit.net.
Piirrokset: Anne Myllyaho

torstai 3. helmikuuta 2011

Työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Jotain kättä pidempää oli kuvaava nimi BaltCICA-projektin (Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region) puitteissa järjestetylle työpajalle tammikuun lopulla. Työpajassa esiteltiin erilaisia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä työkaluja, joista myös CHAMP-kunnat voivat hyötyä.

Helsingissä ja Helsingin seudulla on käytetty sopeutumisstrategian valmistelussa apuna Paikallista ilmastoprofiilia (Local Climate Impacts Profile, LCLIP), jolla voi helposti kerätä tietoa eri toimijoiden käytännöistä ja rutiineista äärimmäisissä säätapahtumissa. Käytännössä eri alojen asiantuntijoita haastatellaan säätapahtumista kirjoitettujen (paikallis)lehtijuttujen perusteella. Tällöin LCLIP toimii hyvänä apuna sopeutumisstrategiatyössä, vaikka sen avulla voikin olla vaikeaa selvittää säätapahtumien kustannuksia ja vaikutuksia muille sektoreille. Työpajassa pohdittiin myös ilmastonmuutoksen vaikutuksien kustannushyötyanalyysia, ja tähän liittyvä työkalu on myös valmisteilla Helsingissä.

Baltic Climate -hankkeessa puolestaan kehitellään pk-yrityksille soveltuvaa ilmastonmuutostyökalua, jossa tarkoitus on kartoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia koko tuotteen tai palvelun elinkaareen. Liike-elämän ilmastotyön todettiin olevan pääasiassa isojen yritysten vetämää - pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on kiinnostusta, muttei välttämättä uskallusta lähteä sopeuttamaan toimintaansa niin muuttuvan ilmaston aiheuttamiin vaikutuksiin kuin hillintätoimiinkin.

Kaikkien kuntien ja kuntalaisten kannalta mielenkiintoinen työkalu on varmasti valmisteilla oleva Kuntien ilmasto-opas, joka tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja vaikutuksista. Lisäksi Ilmasto-oppaasta saa tukea kuntien strategiatyöhön ja ideoita hillintä- ja sopeutumistoimiksi. Ilmasto-opasta ei ole vielä julkaistu, mutta testikäyttäjäksi voi ilmoittautua nettisivuilla.

torstai 13. tammikuuta 2011

Kuhinaa Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2011 - Turussa

Kulttuuripääkaupunkivuoden startattua ja Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssin lähestyessä täällä paikan päällä Turussa käy kova tohina. Pohjoismainen kestävän kehityksen konferenssi Itämeren alueella järjestetään reilun kahden viikon kuluttua, 31.1.-2.2.2011. Konferenssi esittelee kestäviä käytännöllisiä ratkaisuja ja inspiroi osallistujia toteuttamaan niitä paikallisesta yhdessä muiden sidosryhmien kanssa.

Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssiin voi rekisteröityä vielä jonkin aikaa - joskin kannattaa pitää kiirettä, sillä monet sessioista ovat jo täyttyneet! Itse konferenssin lisäksi kaupungissa järjestetään monia sivutapahtumia, kuten Ratkaisujen markkinat, lyhytelokuva- ja koululaistapahtuma.

Yksi esimerkki sivutapahtumasta on myös Turun kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluva Lähiruokakampanja. Kampanjassa on mukana kahdeksan turkulaista ravintolaa, jotka ovat sitoutunut lisäämään lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä ja lanseeraavat illallisen, jonka raaka-aineista vähintään 80 prosenttia on lähellä tuotettuja. Ateriakokonaisuuksissa huomioidaan myös sesongin raaka-aineet sekä hyödynnetään luomu- ja Reilun kaupan tuotteita.

Euroopan kulttuuripääkaupungit 2011 Turku ja Tallinna haluavat vuoden aikana kohdistaa laajempaa huomiota Itämeren huonoon tilaan. Kulttuurin avulla Itämeren tilaa ja ympäristöasioitakin voi nostaa esille - näin tehdään esimerkiksi Tutkimusmatkassa Itämerelle, Muinaistulien yössä ja Ekoteko - nuoret itämeren äärellä -ympäristökasvatustapahtumissa. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi avataan 15.1. ja avajaisia voi seurata myös suorana televisiosta.

CHAMP-tiimi toivottaa kulttuurintäyteistä ja kestävää alkanutta vuotta!

Kuva: Mikko Hyyppä / Turku2011