Cancúnin kompromissista eteenpäin

Cancúnissa, Meksikossa käydyt kansainväliset ilmastoneuvottelut päättyivät 10.12. päätösasiakirjaan, jossa sovittiin kehitysmaiden avuksi perustettavasta ilmastorahastosta. Vastaavasti kehitysmaat suostuivat raportoimaan hiilidioksidipäästöistään aiempaa avoimemmin. Cancúnin päätösasiakirjaan myös tavoite siitä, ettei maapallon lämpötilan anneta nousta yli kahden asteen.

Sopimusta voidaan pitää askeleena kohti sitovaa ilmastosopimusta ja tärkeänä piristysruiskeena YK:n ilmastokokoukselle. Seuraavat neuvottelut käydään ensi joulukuussa Durbanissa, Etelä-Afrikassa, ja tuolloin tulisi päättää muun muassa eri maiden päästöleikkauksista.

Tällä hetkellä EU ja sen mukana Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä (vertailukohtana vuoden 1990 päästöt). Ennen kokouksen alkua Suomi sai kuitenkin risuja ilmastopolitiikastaan - WWF:n ja Ecofysin Climate Policy Tracker sijoitti Suomen ilmastopolitiikan suhteen eurooppalaisittain huonolle sijalle, ja Climate Change Performance Index antaa Suomen ilmastotoimille arvosanan "heikko".

Suomessa tarvittaisiin toimia etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja turpeen tukien poistamiseksi. Muun muassa Euroopan parlamentti siirtyi kannattamaan EU:n päästövähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin, mutta tämä jakaa jäsenmaita. Muutamien muiden maiden tavoin Suomi vastustaa päästövähennystavoitteen kiristämistä. Voidaan vain toivoa, että edistysaskeleet ilmastoneuvotteluissa antavat vauhtia myös päästövähennystavoitteista sopimiseen!

Kiinnostus lähimatkailua kohtaan kasvaa

Ilmastoystävällinen lähimatkailu nostaa Suomessa päätään. Peloton-ideakilpailun voittajan, lähimatkailupalvelu Nopsa-travelsin verkkopalvelu on vastikään avattu ja se sisältää esimerkiksi Luomua Pirkanmaalta ja Kallion kuppilat -reitit, Hiljaa Helsingissä -paikkoja ja Turun saariston rengastietä esittelevän Saariston aarteet -kierroksen.

Nopsan idea on olla erilainen matkatoimisto, jossa matkat eivät maksaisi mitään, koskaan ei lähdettäisi kauas ja matkan keston voisi itse valita. Verkkopalvelussa Nopsan matkaoppaat ja kuka tahansa voi jakaa omia lähimatkavinkkejään.

Mikä Sinun kotikaupungissasi ansaitsisi tulla lisätyksi Nopsan verkkopalveluun? Lähetä omat vinkkisi täällä!

Väitöstutkimus ilmastopolitiikan juurtumisesta Suomeen

Anu Kerkkäsen väitöskirja Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka -kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa tarkastettiin Tampereen yliopistossa 12.11. Väitöskirjassa on tutkittu ilmastopolitiikan haltuunottoa Suomessa valtio- ja paikallistasolla 2000-luvun alussa. Ilmastokysymys ei tuolloin ollut yhtä suuren kiinnostuksen kohteena kuin nykyään, mutta silloin tehdyt ratkaisut vaikuttavat suomalaissa ilmastopolitiikassa yhä.

Tutkimuksessa perehdyttiin ilmastotoimiin kunnissa, jotka ovat mukana Kuntaliiton ilmastokampanjassa. Haastatteluin hankittu materiaali kuntien ilmastopolitiikasta on kerätty 2004. Tutkimuksessa todetaan, että kunnissa ilmatonmuutoksen vastaamiseen on lähdetty eri tahdissa ja eri painotuksin. Keskeisenä hidasteena ilmastotyössä kunnat pitivät resurssipulaa.

Ilmastotavoitteiden toteutus on koettu paikallistasolla myös melko epämääräisenä aiheena. Hillintätoimenpiteisiin vaikuttavat kaikki toimijat kunnissa ja tulosten näkyminen on hidasta. Kunnissa kaivattiin erityisesti tukea siihen, miten tehdä ilmastoasiat tehdään näkyviksi ja merkittäviksi paikallistasolla.

Katso kuntauutinen Anu Kerkkäsen väitöskirjasta

Kuvassa Anu Kerkkänen, kustoksena toiminut ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila ja vastaväittelijä tutkimusprofessori Per Mickwitz Suomen ympäristökeskuksesta. Kuva Paavo Kerkkänen.

Pohjoismaat vähiten alttiita ilmastonmuutoksen uhille

Brittiläinen riskianalyysiyhtiö on arvioinut maailman maiden haavoittuvuuden ilmastonmuutokselle, ja tulokset ovat meidän kannaltamme mukavat: Kaikkein pienin ilmastonmuutoksen vaikutusten riski on Maplecroft-yhtiön mukaan Norjassa, jota seuraavat Suomi, Islanti, Irlanti, Ruotsi ja Tanska.

Indeksin toiseen päähän sijoittuivat Bangladesh ja Intia. Tutkimuksessa oli mukana 170 maata, joiden joukosta tosin puuttui saarivaltioita, kuten Malediivit, joita merenpinnan nousu uhkaa.

Tutkimuksessa on otettu huomioon ilmastosidonnaiset luonnonkatastrofit, merenpinnan nousu, väestö, sisäiset konfliktit, köyhyys, luonnonvarat, riippuvuus maataloudesta sekä valmiudet sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Pohjoismaat hyötyvät esimerkiksi pidemmästä kasvukaudesta, mutta liian optimistisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista on meidänkään kohdallamme turha tehdä. Maailman maat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ilmastonmuutoksen edessä, mutta myös Pohjoismaissa ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun - suomalaiset ovat tottumattomia pitkiin hellejaksoihin, ja toisaalta entistä pidempi pimeä ja lumeton ajanjakso voi lisätä mielenterveysongelmia.

Muun muassa tästä aiheesta ja Helsingin seudun sopeutumistyöstä ilmastonmuutokseen voit lukea uusimmasta UBC Environmental Bulletin -julkaisusta.

Suomen kuntien III työpajan satoa

Suomen kuntien kolmas CHAMP-työpaja järjestettiin Turussa 27.10. Aiheena oli tällä kertaa toimeenpano ja seuranta.

IMS-ohjeistuksien lisäksi työpajassa pohdittiin ilmastonmuutos-kysymyksiä, joihin osallistujat olivat aina halunneet saada vastauksen, mutta eivät olleet kehdanneet kysyä. Erityisesti puheenaiheena oli motivaatio: kuinka saada motivoitua eri toimijat niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon. Lisäksi ohjelmassa oli mielenkiintoisia kaupunkiesimerkkejä Oulusta, Lahdesta ja Tampereelta, ja huomattiin, että ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ja seurantaan voi olla hyvin erilaisia lähestymistapoja.

Etäosallistuminen CHAMP-työpajoihin on ottamassa tuulta alleen. Tälläkin kertaa osa kaupunkien ja maakuntien edustajista seurasi työpajaa videoyhteyden päästä. Videoneuvottelun avulla työpajassa kuultiin myös tapausesimerkki Växjöstä, Ruotsista.

Etäosallistuminen avaa monia mahdollisuuksia, mutta sillä on edelleen rajoituksensa. Miten keskustella luontevasti, jos ei näe toista ollenkaan tai parhaimmillaankin vain rakeisen kuvan? Matkustamisen välttäminen on kuitenkin ilmastoystävällistä, siitä ei päästä mihinkään. Itse toivon, että kun videoneuvottelulaitteet yleistyvät ja niiden käyttö tulee tutuksi useammille, niillä voidaan säästää monia matkatunteja, silti menettämättä mitään aikaansaannoksissa. Seuraava Suomen kuntien CHAMP-työpaja onkin tarkoitus järjestää kokonaan virtuaalisena, joten kokemusta asiasta karttuu koko ajan!

Työpajan kaikki esitykset löytyvät CHAMPin Suomen tukipisteen kotisivuilta kohdasta dokumentit.

Kuvassa CHAMP-kuntien edustajat ryhmäkeskustelun pyörteissä. Kuva: Stella Aaltonen.

Ilmastoinfo avautui Helsingissä

Helsinkiin avattiin viime viikolla pääkaupunkiseudun asukkaita ja pk-yrityksiä palveleva Ilmastoinfo, joka toimii keskeisellä paikalla Sanomatalossa. Ilmastoinfo tarjoaa neuvontaa ja haastaa kaupunkilaiset päästövähennyksiin.

Helsingin seutu on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään yli kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, ja kaupunkilaisten arkisilla valinnoilla on tavoitteen saavuttamisessa suuri merkitys. Ilmastoinfo kannustaa asukkaita vähähiiliseen elämäntapaan mm. Tonni vetoa -kampanjalla, jossa kaupunkilaisille tarjotaan työkaluja tuhannen kilon päästövähenemän saavuttamiseen.

Asukkaiden ja paikallisten yritysten sitouttaminen ilmastotavoitteisiin tuottaa päänvaivaa kaupungista riippumatta. Saavutetaanko Ilmastoinfon kaltaisten kampanjoiden kautta hyviä tuloksia, on mielenkiintoista nähdä. Ainakin sivuille päätyessään huomaa, kuinka helposti omilla valinnoillaan voi pudottaa hiilidioksidipäästöjä tuhannella kilolla vuodessa!



Lisätietoa: Ilmastoinfo

Oulun yhteisautokokeilu on askel kohti autotonta keskustaa

Vaikka liikenteen ja erityisesti yksityisautoilun vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ovat hyvin tiedossa, yhteisautopalvelua ei monessa Suomen kunnassa eikä varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella ole vielä kokeiltu. Autojen yhteiskäytöllä on mahdollista vähentää autojen lukumäärää ja samalla autoilun haittoja, kuten päästöjä ja ruuhkia.

Oulun kaupungissa toteutettiin maalis-kesäkuussa 2010 yhteisautopilotti, joka oli laatuaan ensimmäinen ja toimi palveluntarjoajan ”avaimet käteen”-periaatteella. "Yhteisautokokeilu tukee Oulun kaupungin ilmastostrategiaa ja on askel kohti autotonta ydinkeskustaa. Palvelu on levitessään mukana vaikuttamassa kulttuurinmuutokseen, jossa ei tarvitse omistaa autoa voidakseen asua, työskennellä ja liikkua kaupunkialueella", kirjoittaa Marketta Karhu.

Oulun kokeilulla pyrittiin selvittämään, miten palvelu käytännössä toimii ja sopiiko se yhdeksi vaihtoehdoksi kaupungin henkilöstön työajoihin. Kokeilussa käytetyt autot olivat vähäpäästöisiä, ja niiden varaaminen onnistui näppärästi Internetissä. Yhteisautopilotti sai Oulussa positiivisen vastaanoton ja sitä käytettiin vilkkaasti. Yhteiskäyttöautoa pidettiin hyvänä kulkumuotona ja auton käyttöä yleisesti ottaen helppona.

Oulun yhteisautokokeilusta kertova artikkeli kokonaisuudessaan ja muiden CHAMP-kaupunkien kiinnostavia ilmastoaiheisia artikkeleita löytyy Suomen tukipisteen sivuilta täältä.

Kuva: Kaleva

Suomalaisten huoli ilmastosta hiipunut

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että sen tekemän mielipidemittauksen mukaan huoli ilmastosta on hiipunut. Nyt 63 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on melko suuri tai suuri uhka, kun vuonna 2007 82 prosenttia suomalaisista oli tätä mieltä.

Ei varsinaisesti ole ihme, että näin on käynyt. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei päästä puusta pitkään ja talouskriisin myötä mielet valtaa ennemminkin huoli työpaikoista ja toimeentulosta. Lisäksi epäilyt kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n luotettavuudesta ovat saattaneet nakertaa ilmastotieteilijöiden uskottavuutta. Oman osansa suomalaisten ilmastohuolettomuuteen on tuonut varmasti myös kylmä ja runsasluminen viime talvi sekä kaikkien aikojen hellekesä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla. Eteneminen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, mutta myös paikallisella ja yksilötasolla tehdyillä teoilla on suuri merkitys. HS:n mielipidemittauksen mukaan kolme viidestä uskoo yksittäisen ihmisen ilmastotekoihin, ja vaikka innokkuutta ei olekaan yhtä paljon kuin muutama vuosi sitten, suomalaiset haluavat edelleen edistää ilmastonmuutoksen hillintää omalla toiminnallaan.

Ideoita arjen pieniin ekotekoihin tarjoaa esimerkiksi kampanja, jonka Valonia käynnisti äskettäin. Kampanja haastaa ihmiset pieniin tekoihin, joilla yhdessä on suuri vaikutus. Selaa Pieniä tekoja -kampanjan nettisivuilla ruokaan, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä vinkkejä, ja ota haaste vastaan!

Maailman luonnonvarat tältä vuodelta on kulutettu loppuun

Lauantaina vietettiin Maailman ylikulutuspäivää, nyt kuukautta aiemmin kuin viime vuonna. Global Footprint Network -järjestön laskelmien mukaan olemme siis jo kuluttaneet luonnonvarat, jotka luonto pystyy vuodessa tuottamaan. Loppuvuoden elämme siis "yli varojemme", ja huolestuttavinta on, että kulutuksen tahti on yhä kiihtyvä. Tänä vuonna Maailman ylikulutuspäivä oli aiemmin kuin koskaan.

"Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen sekä vesi- ja ruokapula ovat selviä merkkejä siitä, ettemme voi enää rahoittaa kulutustamme luotolla", sanoi Global Footprint Networkin puheenjohtaja Mathis Wackernagel järjestön lehdistötiedotteessa.

Luonto ei kestä nykyistä elämäntapaamme, mutta voisiko onnellisuuden ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelu talouskasvun tavoittelun sijaan palauttaa elämäntapamme kestävälle tasolle ja pienentää ekologista jalanjälkeämme? WWF Suomen ja Demos Helsingin Onnellisuusmanifesti tarjoaa kiinnostavia ajatuksia aiheesta.

Liikkujan viikko kannustaa kestävään liikkumiseen

Kestäviin liikennevalintoihin kannustava Euroopan liikkujan viikko ja sen lopuksi järjestettävä Autoton päivä ovat jo tuttuja tapahtumia Suomessa, sillä Liikkujan viikko järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa 16.-22.9. teemalla "Fiksu liikenne, parempi arki".

Erilaiset teemapäivät ja -viikot ovatkin hyvä tapa lisätä tietoisuutta esimerkiksi ilmastoasioista ja käytännön toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Monissa Suomen kunnissa järjestetään erilaisia tempauksia Liikkujan viikon aikana: Lahdessa viikon aikana on nähty esteettömyysparaati ja Jyväskylässä seminaari vähäpäästöisestä liikenteestä. Uusia ideoita Liikkujan viikon ja Autottoman päivän tapahtumiin saa esimerkiksi Suomen kampanjasivuilta tai Euroopan liikkujan viikon juuri julkaisemasta käsikirjasta.

CHAMP:ssa olemme koonneet yhteen tietoja erilaisista ympäristöteemapäivistä, joita vietetään niin kansallisesti, EU:n tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Tarkoitus on jatkossa tarjota projektiin osallistuville kaupungeille myös mahdollisuus jakaa ideoitaan siitä, millaisia tapahtumia kuhunkin teemapäivään liittyen on toteutettu.

Lisätietoja:
Mobility week
Autoton päivä

Kuluva vuosi on tilastohistorian kuumin

Viime talven pitkien pakkasjaksojen aikaan kahvipöytäkeskusteluissa sai usein kuulla epäilyjä siitä, lämpeneekö ilmasto todella - nyt heinäkuun ennätyshelteillä ääni kellossa saattaa olla toinen. Yksittäisistä säätapahtumista ei kuitenkaan voida päätellä ilmaston muuttumista suuntaan tai toiseen, sillä ilmaston lämpeneminen ilmenee vain hyvin pitkällä aikavälillä.

YLE uutisoi tänään US National Oceanic and Atmospheric Administration -tutkimuslaitoksen (NOAA) mittaustuloksista, joiden mukaan vuosi 2010 on tähän mennessä ollut kuumin sitten vuoden 1880, jolloin lämpötiloista alettiin kerätä tilastotietoa. NOAA ottaa mittauksissaan huomioon sekä valtameren että maanpinnan lämpötilat.

Historian kuumimman kesäkuun aikana mitattu maanpinnan ja merten yhdistetty lämpökeskiarvo oli 16,2 astetta, kun se viime vuosituhannen aikana oli keskimäärin 15,5 astetta. Myös NASA raportoi erityisesti kesäkuun 2010 olleen erittäin kuuma, ja kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon olleen kuumin tähänastisista.

Lähde: YLE

Helsinki sijoittui kolmanneksi maailman ekologisimpien kaupunkien vertailussa

Helsinki on sijoittunut kolmanneksi konsulttiyhtiö Mercerin maailman ekologisimpien kaupunkien rankinglistalla. Ykkössijan saavutti Kanadan Calgary ja toiselle sijalle ylsi Yhdysvaltain Honolulu. Kolmannen sijan Helsingin kanssa jakaa Kanadan Ottawa.

Helsinki suoriutui eurooppalaisista kaupungeista parhaiten, mutta muutkin pohjoismaiset pääkaupungit pärjäsivät hyvin - Kööpenhamina, Oslo ja Tukholma sijoittuvat kymmenen parhaan joukkoon. Mittareina tutkimuksessa käytettiin mm. veden saatavuutta ja juomakelpoisuutta, jätehuoltoa, viemäröintiä, ilmansaasteita ja liikenteen sujuvuutta.

Ekologisuusvertailu oli vain yksi osa Mercerin tutkimusta, jossa vertailtiin kaupunkien elämänlaatua, ja jonka mukaan Itävallan Wienissä on maailman paras elämänlaatu. Tutkimuksessa arvioitiin yhteensä 221 kaupunkia 39 eri mittarilla, joihin kuuluivat mm. poliittinen vakaus, rikollisuus, terveys, koulutus, puhtaanapito ja ympäristöllinen suoriutuminen.

Helsinki on sijoittunut hyvin Mercerin rankinglistoilla aiempinakin vuosina, mutta tämä ei anna aihetta jäädä lepäämään laakereillaan. Etenkin ilmastonäkökulmasta Helsingillä on vielä tehtävää kun sitä vertaillaan muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin. Vielä viime vuonna Helsingin seudun kasvihuonekaasupäästöt olivat asukasta kohden tuplasti suuremmat kuin Tukholmassa ja Oslossa.

Kuva: ICLEI

ECO2: Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta

Tampere on asettanut ilmastotavoitteensa korkealle toukokuun lopussa julkistetun ECO2-hankkeen vauhdittamana: kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä Tampereella on sitouduttu päästöjen vähentämiseen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. CHAMP-projektiinkin osallistuva Tampere seuraa Ruotsin Växjön ja Suomen HINKU-kuntien asettamaa esimerkkiä kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissaan.

ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen tavoitteena on kehittää vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua. Hanke koordinoi ja kokoaa yhteen kaupunkikehityksen toimijoita ja edistää uusia menettely-tapoja, kuten asuinalueiden hiilijalanjäljen laskentaa, ekotehokasta liikkumista ja uusiutuvien energiamuotojen hajautettua tuottamista.

Tampereen päästövähennystavoite on hyvin haastava, sillä tällä hetkellä kaupungin sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään noin 90-prosenttisesti fossiilisia polttoaineita - maakaasua ja turvetta. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Tampere suunnittelee suurinvestointeja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi - tavoitteena on, että vuonna 2040 kaupungin omistama Tampereen Sähkölaitos Oy tuottaisi lämpöä ja sähköä lähes 90-prosenttisesti uusiutuvalla energialla.

Hiilineutraalin kaupungin asemaan ei päästä Tampereella pelkästään energialaitoksen polttoainetta vaihtamalla, sillä oman haasteensa asettaa noin 2000 asukkaan vuotuinen väestönkasvu. Energiatehokkuutta pyritäänkin lisäämään energiatehokkaalla rakentamisella ja peruskorjauksella ja liikenteen päästöjä hillitsemään kehittämällä raideliikennettä bussien lisäksi.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa ECO2-hankkeessa. Sitra kiittää hanketta siitä, että energiatehokkuusajattelu ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ollaan valmiita sisällyttämään kokonaisvaltaisesti kaupungin kaikkeen päätöksentekoon. ECO2-hankkeen ansioina on lisäksi, että ilmastotavoitteisiin on poliittisesti sitouduttu: ne on asetettu kaupungin ylimmässä johdossa. Hankkeessa halutaan myös tuoda yhteen laaja toimijajoukko liike-elämän, tutkimuksen ja kuntien ja valtion aluehallinnon edustajia parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Lisätietoja: ECO2-hanke

Kuudes kestävien kaupunkien ja kuntien konferenssi päättyi kestävän kehityksen vastaiseen mielenosoitukseen

Ranskassa, Dunkerquessa, järjestettyä kestävän kehityksen konferenssia varjosti talouskriisin aiheuttama sosiaalinen epävakaus, joka uhkaa paikallisten öljy- ja kemian alan työntekijöiden työpaikkoja. Ranskalaiseen tyyliin sopivasti työntekijät eivät jääneet kotiin makaamaan, vaan järjestivät kestävän kehityksen vastaisen mielenosoituksen konferenssin päättyessä. Tämä olkoon muistutuksena sosiaalisen ja taloudellisen aspektin integroimisen merkityksestä kuntien kestävän kehityksen työhön.

Konferenssi päättyi Euroopan kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen ja ilmastotoiminnan julistuksiin. Julistuksissa näkyi talouskriisistä kumpuava sosiaalisen tasa-arvon merkityksen korostaminen. Samalla alleviivattiin kuntien velvollisuutta mahdollistaa kuntalaisille vähähiilisen elämäntavat toteuttaminen.

Keskusteluissa oltiin myös huolissaan kuntien roolin väheksymisestä ilmastokeskustelussa. Globaaliin ilmasto-ongelmaan on pureuduttu hallitusten välisellä tasolla, vaikka toimenpiteet toteutetaan lopulta kunnissa. Maailman sadoissa tuhansissa kunnissa on valtava voimavara, mutta kuntien on oltava itse aktiivisia ja nostettava yhdessä äänensä kuuluviin. Haasteena on saada kuntien viesti yhtenäiseksi ja ääni kuuluviin, mutta on selvää että kuntatason yhteistyössä ja osallistamisessa on vielä valtavasti käyttämättömiä voimavaroja. Näiden voimavarojen aktivoiminen on kiinni meistä jokaisesta. Tulisiko meidän ottaa oppia Dunkerquen öljytyöläisistä, nousta ylös ja huutaa äänemme kuuluviin?

Teksti: Pekka Salminen

Kaupunkien II työpajassa aiheena osallistuminen ja viestintä

Suomen CHAMP-kaupunkien toisessa koulutuksessa 4.5. Tampereella keskityttiin osallistumiseen ja viestintään, jotka tulisi huomioida integroidun johtamisjärjestelmän kaikissa vaiheissa.

Työpajassa kunnat saivat osallistua haasteeseen kirjoittaa ilmastoaiheinen artikkeli ja pääsivät osallistumaan viestintäkanavabingoon. Koulutuksessa kuultiin ilmastoviestinnän hyvinä esimerkkeinä SYKEn Hinku-kampanjasta, Vantaan ekotukihenkilö-toiminnasta ja Tampereen Ilmankos-kampanjasta.

Harjoituksissa huomattiin, että yllättävän useita ja moninaisia sidosryhmiä on otettava huomioon kunnan ilmastoasioihin liittyvässä viestinnässä, ja että oleelliset sidosryhmät on aina määritettävä tapaus- ja tavoitekohtaisesti.

Ilmastoasioiden viestintästrategiaa luonnosteltiin harjoituksessa, jossa muotoiltiin ilmastostrategian ydinviestejä. Samalla huomattiin, että kunnista löytyy usein "piilottelevia" resursseja, joita voi käyttää ilmastoviestinnässä apuna - ympäristöalan asiantuntijoille viestinnän kenttä on usein vieras. Viranomaisrooli puhutti viestintäasioihin liittyen, mutta yhteinen mielipide oli kuitenkin, että ilmastoasioista viestimisessä aloitteellisuus kannattaa.

Ensimmäistä kertaa virtuaalinen osallistuminen CHAMP-työpajaan oli mahdollista, ja näin tulee olemaan myös kaikissa tulevissa Suomen kaupunkien työpajoissa.

Työpajan kaikki esitykset löytyvät CHAMPin Suomen tukipisteen kotisivuilta kohdasta dokumentit.

Kuva: Ilmastoviestinnän olennaisia sidosryhmiä kiinnostus-valta-nelikentässä.

Nuukuusviikko: "Vähemmän kulutusta, enemmän elämää"

Tällä viikolla vietetään Nuukuusviikkoa, jonka teemana on tänä vuonna Vähemmän kulutusta, enemmän elämää. Nuukuusviikko on järkevän kulutuksen teemaviikko, jonka puitteissa edistetään luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä - järkeviä tavoitteita myös ilmaston kannalta.

Monissa CHAMP-kunnissakin järjestetään erilaisia tapahtumia liittyen Nuukuusviikkoon. Kotkassa opastetaan vaatteiden tuunaukseen työpajassa, Helsingissä kierrätystehdas valtaa Kaapelitehtaan, Turussa kierrätetään kirjoja ja Oulussa kestävän kehityksen keskus avaa ovensa sekä opetellaan vihannesten hapatusta.

Nuukuusviikon teemanäyttely on lisäksi nähtävillä eri puolella Suomea 19.-25.4. Teemanäyttely esittelee tämän päivän Suomen ihmisiä ja yhteisöjä, joiden elämänvalinnat ovat luonnonvaroja säästäviä. Samalla valinnat ovat heidän mielestään nostaneet elämänlaatua arjen elämyksellisyyden, yhteisöllisyyden ja itse tekemisen kautta. Julistenäyttelystä voi poimia vinkkejä omaan arkeen.

Kaikki Nuukuusviikon tapahtumat ja näyttelykalenterin löydät täältä.

Laskurit innostavat ilmastodieetille

Kuntien lisäksi myös jokaisella kuntalaisella on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastonmuutos pakottaa meidät tekemään muutoksia kulutusvalintoihimme ja elämäntapoihimme. Onneksi nämä muutokset tarkoittavat usein myös rahallisia säästöjä.

Ilmastolaskuri innostaa kuntalaisia mittaamaan henkilökohtaisen hiilipainonsa ja ryhtymään pysyvälle ilmastodieetille sen vähentämiseksi. Ilmastolaskuri on osa YLE Teeman Ilmastodieetti-ohjelmasarjaa, jossa perheet pyrkivät vuoden ajan vähentämään omaa ilmastopainoaan. Laskurin kehittyessä myöhemmin omaa hiilipainoaan voi vertailla muihin testin tehneisiin, joilla on sama postinumero tai samankokoinen perhe. Oman hiilipainonsa muutoksia ja dieetin vaikutuksia voi myös seurata ajan kuluessa.

Kuntalaiset voivat lisäksi esittää omia ilmastoaiheisia kiperiä kysymyksiään Ilmastotohtorin vastaanotolla, jossa Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Ilmastotohtori Ari Nissinen SYKEstä toteaa, että harkitut päätökset suurimpien asioiden suhteen ovat ne, joilla hiilijalanjälkeä voi pienentää merkittävästi: "Kotia vaihtaessa olennaista on asunnon koko ja sijainti, joka ei pakota jatkuvaan auton käyttöön. Jos alueella on matalaenergiataloja ja uusiutuvalla energialla lämpiäviä ja sähköistettyjä taloja, ne ovat hyvä valinta. Auton valinnan yhteydessä olennaista on vähäpäästöisyys."

Ilmastolaskuri on osa Hiilineutraalit kunnat HINKU-hanketta. HINKU on innoittanut siihen osallistuvien kuntien vapaa-ajan asukkaita kehittämään myös mökkilaskurin, jolla voidaan laskea vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälki. Laskuri on ladattavissa täällä.

Lisätietoja:
Jyrki Tenhusen esitys HINKU-hankkeesta CHAMP-työpajassa 10.-11.3.2010
Kohti hiilineutraalia vapaa-ajan asumista
Kuva: Ilmastodieetti.fi

Suomen kuntien ensimmäisen työpajan tunnelmia

CHAMP-projektiin osallistuville suomalaisille 14 pilottikunnalle järjestettiin ensimmäinen työpaja 10.-11.3. Vantaalla.

Integroidun johtamisen askeleet ilmastonmuutoksen peruskartoituksesta tavoitteiden asettamiseen aloitettiin tuulettamalla ajatuksia ilmastonmuutoksen toimintakentästä ja vastuutahoista sekä pureutumalla ilmastonmuutoksen peruskartoituksen osiin, olemukseen ja tehtäviin, joista tunnistettiin muun muassa seuraavia: kasvihuonekaasutase, sidosryhmäanalyysi ja riskiarvio.

Jo ensimmäisenä päivänä astuttiin ilmastostrategian laadintaprosessin sudenkuoppiin, joista noustiin yhdessä ylös Tampereen esimerkkiä hyödyntäen. Tarve ylittää poikkihallinnolliset ja kuntarajat tuli selkeästi esille ja haasteen moniulotteisuus yhdistettynä toimenpiteiden hitaaseen vaikuttavuuteen tuntui suorastaan velvoittavan kuntia systemaattiseen, toimeenpanevaan ilmastotyöhön - nyt ei ole aikaa laatia suunnitelmia kirjahyllyn koristeeksi!

Ilmastonmuutoksen laaja-alaisuus luo johtamiselle ja osallistamiselle uudenlaisia haasteita. Timo Permanto Lahdesta totesikin, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa on välttämätöntä siirtyä sektorijohtamisesta integroidun johtamisjärjestelmän suuntaan.

CHAMP-kuntien ja -kaupunkien ilmastotyön tilanne vaihtelee. Osalla on ilmastostrategia ja toimeenpano-ohjelma valmiina, osalla on vielä valmistelu kesken tai alkamassa. Moninainen joukko loi hedelmällisen pohjan keskustelulle, jota fasilitoijat ruokkivat integroidun johtamisjärjestelmän (IMS) ideaaleilla ohjenuorilla. Kiitokset vielä kaikille osallistujille!

Työpajan kaikki esitykset löydät täältä.
Suomalaisten kaupunkien toinen työpaja tulee keskittymään ilmastoviestintään ja sidosryhmäosallistumiseen. Se järjestetään 4.5.2010 Tampereella ennen kuntien ilmastokonferenssia.

Suomen tukipisteen blogi perustettu

Tervetuloa CHAMP-projektin Suomen tukipisteen blogiin!
Tässä blogissa tullaan julkaisemaan ilmastonmuutokseen ja kuntiin liittyviä ajankohtaisia tekstejä ja uutisia sekä kertomaan CHAMP-projektin etenemisestä Suomessa ja kaupungeissa.

“CHAMP – Local Response to climate change” -hankkeen tavoitteena on auttaa kuntia ja aluehallintoa vastaamaan ilmastonmuutoksiin ja toteuttamaan kestävää kehitystä paikallisella tasolla. CHAMP tukee tätä työtä paikallis- ja alueviranomaisille suunnatun laajan koulutus- ja kehityspaketin kautta, mikä perustuu eurooppalaisille paikallishallinnoille kehitettyyn integroidun johtamisjärjestelmän malliin.

Lisätietoa CHAMP-projektista löydät englanninkielisiltä kotisivuiltamme ja Suomen tukipisteen sivuilta.