Maailman luonnonvarat tältä vuodelta on kulutettu loppuun

Lauantaina vietettiin Maailman ylikulutuspäivää, nyt kuukautta aiemmin kuin viime vuonna. Global Footprint Network -järjestön laskelmien mukaan olemme siis jo kuluttaneet luonnonvarat, jotka luonto pystyy vuodessa tuottamaan. Loppuvuoden elämme siis "yli varojemme", ja huolestuttavinta on, että kulutuksen tahti on yhä kiihtyvä. Tänä vuonna Maailman ylikulutuspäivä oli aiemmin kuin koskaan.

"Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen sekä vesi- ja ruokapula ovat selviä merkkejä siitä, ettemme voi enää rahoittaa kulutustamme luotolla", sanoi Global Footprint Networkin puheenjohtaja Mathis Wackernagel järjestön lehdistötiedotteessa.

Luonto ei kestä nykyistä elämäntapaamme, mutta voisiko onnellisuuden ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelu talouskasvun tavoittelun sijaan palauttaa elämäntapamme kestävälle tasolle ja pienentää ekologista jalanjälkeämme? WWF Suomen ja Demos Helsingin Onnellisuusmanifesti tarjoaa kiinnostavia ajatuksia aiheesta.

Liikkujan viikko kannustaa kestävään liikkumiseen

Kestäviin liikennevalintoihin kannustava Euroopan liikkujan viikko ja sen lopuksi järjestettävä Autoton päivä ovat jo tuttuja tapahtumia Suomessa, sillä Liikkujan viikko järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa 16.-22.9. teemalla "Fiksu liikenne, parempi arki".

Erilaiset teemapäivät ja -viikot ovatkin hyvä tapa lisätä tietoisuutta esimerkiksi ilmastoasioista ja käytännön toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Monissa Suomen kunnissa järjestetään erilaisia tempauksia Liikkujan viikon aikana: Lahdessa viikon aikana on nähty esteettömyysparaati ja Jyväskylässä seminaari vähäpäästöisestä liikenteestä. Uusia ideoita Liikkujan viikon ja Autottoman päivän tapahtumiin saa esimerkiksi Suomen kampanjasivuilta tai Euroopan liikkujan viikon juuri julkaisemasta käsikirjasta.

CHAMP:ssa olemme koonneet yhteen tietoja erilaisista ympäristöteemapäivistä, joita vietetään niin kansallisesti, EU:n tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Tarkoitus on jatkossa tarjota projektiin osallistuville kaupungeille myös mahdollisuus jakaa ideoitaan siitä, millaisia tapahtumia kuhunkin teemapäivään liittyen on toteutettu.

Lisätietoja:
Mobility week
Autoton päivä

Kuluva vuosi on tilastohistorian kuumin

Viime talven pitkien pakkasjaksojen aikaan kahvipöytäkeskusteluissa sai usein kuulla epäilyjä siitä, lämpeneekö ilmasto todella - nyt heinäkuun ennätyshelteillä ääni kellossa saattaa olla toinen. Yksittäisistä säätapahtumista ei kuitenkaan voida päätellä ilmaston muuttumista suuntaan tai toiseen, sillä ilmaston lämpeneminen ilmenee vain hyvin pitkällä aikavälillä.

YLE uutisoi tänään US National Oceanic and Atmospheric Administration -tutkimuslaitoksen (NOAA) mittaustuloksista, joiden mukaan vuosi 2010 on tähän mennessä ollut kuumin sitten vuoden 1880, jolloin lämpötiloista alettiin kerätä tilastotietoa. NOAA ottaa mittauksissaan huomioon sekä valtameren että maanpinnan lämpötilat.

Historian kuumimman kesäkuun aikana mitattu maanpinnan ja merten yhdistetty lämpökeskiarvo oli 16,2 astetta, kun se viime vuosituhannen aikana oli keskimäärin 15,5 astetta. Myös NASA raportoi erityisesti kesäkuun 2010 olleen erittäin kuuma, ja kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon olleen kuumin tähänastisista.

Lähde: YLE

Helsinki sijoittui kolmanneksi maailman ekologisimpien kaupunkien vertailussa

Helsinki on sijoittunut kolmanneksi konsulttiyhtiö Mercerin maailman ekologisimpien kaupunkien rankinglistalla. Ykkössijan saavutti Kanadan Calgary ja toiselle sijalle ylsi Yhdysvaltain Honolulu. Kolmannen sijan Helsingin kanssa jakaa Kanadan Ottawa.

Helsinki suoriutui eurooppalaisista kaupungeista parhaiten, mutta muutkin pohjoismaiset pääkaupungit pärjäsivät hyvin - Kööpenhamina, Oslo ja Tukholma sijoittuvat kymmenen parhaan joukkoon. Mittareina tutkimuksessa käytettiin mm. veden saatavuutta ja juomakelpoisuutta, jätehuoltoa, viemäröintiä, ilmansaasteita ja liikenteen sujuvuutta.

Ekologisuusvertailu oli vain yksi osa Mercerin tutkimusta, jossa vertailtiin kaupunkien elämänlaatua, ja jonka mukaan Itävallan Wienissä on maailman paras elämänlaatu. Tutkimuksessa arvioitiin yhteensä 221 kaupunkia 39 eri mittarilla, joihin kuuluivat mm. poliittinen vakaus, rikollisuus, terveys, koulutus, puhtaanapito ja ympäristöllinen suoriutuminen.

Helsinki on sijoittunut hyvin Mercerin rankinglistoilla aiempinakin vuosina, mutta tämä ei anna aihetta jäädä lepäämään laakereillaan. Etenkin ilmastonäkökulmasta Helsingillä on vielä tehtävää kun sitä vertaillaan muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin. Vielä viime vuonna Helsingin seudun kasvihuonekaasupäästöt olivat asukasta kohden tuplasti suuremmat kuin Tukholmassa ja Oslossa.

Kuva: ICLEI

ECO2: Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta

Tampere on asettanut ilmastotavoitteensa korkealle toukokuun lopussa julkistetun ECO2-hankkeen vauhdittamana: kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä Tampereella on sitouduttu päästöjen vähentämiseen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. CHAMP-projektiinkin osallistuva Tampere seuraa Ruotsin Växjön ja Suomen HINKU-kuntien asettamaa esimerkkiä kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissaan.

ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen tavoitteena on kehittää vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua. Hanke koordinoi ja kokoaa yhteen kaupunkikehityksen toimijoita ja edistää uusia menettely-tapoja, kuten asuinalueiden hiilijalanjäljen laskentaa, ekotehokasta liikkumista ja uusiutuvien energiamuotojen hajautettua tuottamista.

Tampereen päästövähennystavoite on hyvin haastava, sillä tällä hetkellä kaupungin sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään noin 90-prosenttisesti fossiilisia polttoaineita - maakaasua ja turvetta. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Tampere suunnittelee suurinvestointeja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi - tavoitteena on, että vuonna 2040 kaupungin omistama Tampereen Sähkölaitos Oy tuottaisi lämpöä ja sähköä lähes 90-prosenttisesti uusiutuvalla energialla.

Hiilineutraalin kaupungin asemaan ei päästä Tampereella pelkästään energialaitoksen polttoainetta vaihtamalla, sillä oman haasteensa asettaa noin 2000 asukkaan vuotuinen väestönkasvu. Energiatehokkuutta pyritäänkin lisäämään energiatehokkaalla rakentamisella ja peruskorjauksella ja liikenteen päästöjä hillitsemään kehittämällä raideliikennettä bussien lisäksi.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa ECO2-hankkeessa. Sitra kiittää hanketta siitä, että energiatehokkuusajattelu ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ollaan valmiita sisällyttämään kokonaisvaltaisesti kaupungin kaikkeen päätöksentekoon. ECO2-hankkeen ansioina on lisäksi, että ilmastotavoitteisiin on poliittisesti sitouduttu: ne on asetettu kaupungin ylimmässä johdossa. Hankkeessa halutaan myös tuoda yhteen laaja toimijajoukko liike-elämän, tutkimuksen ja kuntien ja valtion aluehallinnon edustajia parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Lisätietoja: ECO2-hanke

Kuudes kestävien kaupunkien ja kuntien konferenssi päättyi kestävän kehityksen vastaiseen mielenosoitukseen

Ranskassa, Dunkerquessa, järjestettyä kestävän kehityksen konferenssia varjosti talouskriisin aiheuttama sosiaalinen epävakaus, joka uhkaa paikallisten öljy- ja kemian alan työntekijöiden työpaikkoja. Ranskalaiseen tyyliin sopivasti työntekijät eivät jääneet kotiin makaamaan, vaan järjestivät kestävän kehityksen vastaisen mielenosoituksen konferenssin päättyessä. Tämä olkoon muistutuksena sosiaalisen ja taloudellisen aspektin integroimisen merkityksestä kuntien kestävän kehityksen työhön.

Konferenssi päättyi Euroopan kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen ja ilmastotoiminnan julistuksiin. Julistuksissa näkyi talouskriisistä kumpuava sosiaalisen tasa-arvon merkityksen korostaminen. Samalla alleviivattiin kuntien velvollisuutta mahdollistaa kuntalaisille vähähiilisen elämäntavat toteuttaminen.

Keskusteluissa oltiin myös huolissaan kuntien roolin väheksymisestä ilmastokeskustelussa. Globaaliin ilmasto-ongelmaan on pureuduttu hallitusten välisellä tasolla, vaikka toimenpiteet toteutetaan lopulta kunnissa. Maailman sadoissa tuhansissa kunnissa on valtava voimavara, mutta kuntien on oltava itse aktiivisia ja nostettava yhdessä äänensä kuuluviin. Haasteena on saada kuntien viesti yhtenäiseksi ja ääni kuuluviin, mutta on selvää että kuntatason yhteistyössä ja osallistamisessa on vielä valtavasti käyttämättömiä voimavaroja. Näiden voimavarojen aktivoiminen on kiinni meistä jokaisesta. Tulisiko meidän ottaa oppia Dunkerquen öljytyöläisistä, nousta ylös ja huutaa äänemme kuuluviin?

Teksti: Pekka Salminen

Kaupunkien II työpajassa aiheena osallistuminen ja viestintä

Suomen CHAMP-kaupunkien toisessa koulutuksessa 4.5. Tampereella keskityttiin osallistumiseen ja viestintään, jotka tulisi huomioida integroidun johtamisjärjestelmän kaikissa vaiheissa.

Työpajassa kunnat saivat osallistua haasteeseen kirjoittaa ilmastoaiheinen artikkeli ja pääsivät osallistumaan viestintäkanavabingoon. Koulutuksessa kuultiin ilmastoviestinnän hyvinä esimerkkeinä SYKEn Hinku-kampanjasta, Vantaan ekotukihenkilö-toiminnasta ja Tampereen Ilmankos-kampanjasta.

Harjoituksissa huomattiin, että yllättävän useita ja moninaisia sidosryhmiä on otettava huomioon kunnan ilmastoasioihin liittyvässä viestinnässä, ja että oleelliset sidosryhmät on aina määritettävä tapaus- ja tavoitekohtaisesti.

Ilmastoasioiden viestintästrategiaa luonnosteltiin harjoituksessa, jossa muotoiltiin ilmastostrategian ydinviestejä. Samalla huomattiin, että kunnista löytyy usein "piilottelevia" resursseja, joita voi käyttää ilmastoviestinnässä apuna - ympäristöalan asiantuntijoille viestinnän kenttä on usein vieras. Viranomaisrooli puhutti viestintäasioihin liittyen, mutta yhteinen mielipide oli kuitenkin, että ilmastoasioista viestimisessä aloitteellisuus kannattaa.

Ensimmäistä kertaa virtuaalinen osallistuminen CHAMP-työpajaan oli mahdollista, ja näin tulee olemaan myös kaikissa tulevissa Suomen kaupunkien työpajoissa.

Työpajan kaikki esitykset löytyvät CHAMPin Suomen tukipisteen kotisivuilta kohdasta dokumentit.

Kuva: Ilmastoviestinnän olennaisia sidosryhmiä kiinnostus-valta-nelikentässä.