Kuluva vuosi on tilastohistorian kuumin

Viime talven pitkien pakkasjaksojen aikaan kahvipöytäkeskusteluissa sai usein kuulla epäilyjä siitä, lämpeneekö ilmasto todella - nyt heinäkuun ennätyshelteillä ääni kellossa saattaa olla toinen. Yksittäisistä säätapahtumista ei kuitenkaan voida päätellä ilmaston muuttumista suuntaan tai toiseen, sillä ilmaston lämpeneminen ilmenee vain hyvin pitkällä aikavälillä.

YLE uutisoi tänään US National Oceanic and Atmospheric Administration -tutkimuslaitoksen (NOAA) mittaustuloksista, joiden mukaan vuosi 2010 on tähän mennessä ollut kuumin sitten vuoden 1880, jolloin lämpötiloista alettiin kerätä tilastotietoa. NOAA ottaa mittauksissaan huomioon sekä valtameren että maanpinnan lämpötilat.

Historian kuumimman kesäkuun aikana mitattu maanpinnan ja merten yhdistetty lämpökeskiarvo oli 16,2 astetta, kun se viime vuosituhannen aikana oli keskimäärin 15,5 astetta. Myös NASA raportoi erityisesti kesäkuun 2010 olleen erittäin kuuma, ja kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon olleen kuumin tähänastisista.

Lähde: YLE

Helsinki sijoittui kolmanneksi maailman ekologisimpien kaupunkien vertailussa

Helsinki on sijoittunut kolmanneksi konsulttiyhtiö Mercerin maailman ekologisimpien kaupunkien rankinglistalla. Ykkössijan saavutti Kanadan Calgary ja toiselle sijalle ylsi Yhdysvaltain Honolulu. Kolmannen sijan Helsingin kanssa jakaa Kanadan Ottawa.

Helsinki suoriutui eurooppalaisista kaupungeista parhaiten, mutta muutkin pohjoismaiset pääkaupungit pärjäsivät hyvin - Kööpenhamina, Oslo ja Tukholma sijoittuvat kymmenen parhaan joukkoon. Mittareina tutkimuksessa käytettiin mm. veden saatavuutta ja juomakelpoisuutta, jätehuoltoa, viemäröintiä, ilmansaasteita ja liikenteen sujuvuutta.

Ekologisuusvertailu oli vain yksi osa Mercerin tutkimusta, jossa vertailtiin kaupunkien elämänlaatua, ja jonka mukaan Itävallan Wienissä on maailman paras elämänlaatu. Tutkimuksessa arvioitiin yhteensä 221 kaupunkia 39 eri mittarilla, joihin kuuluivat mm. poliittinen vakaus, rikollisuus, terveys, koulutus, puhtaanapito ja ympäristöllinen suoriutuminen.

Helsinki on sijoittunut hyvin Mercerin rankinglistoilla aiempinakin vuosina, mutta tämä ei anna aihetta jäädä lepäämään laakereillaan. Etenkin ilmastonäkökulmasta Helsingillä on vielä tehtävää kun sitä vertaillaan muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin. Vielä viime vuonna Helsingin seudun kasvihuonekaasupäästöt olivat asukasta kohden tuplasti suuremmat kuin Tukholmassa ja Oslossa.

Kuva: ICLEI

ECO2: Tampere tavoittelee hiilineutraaliutta

Tampere on asettanut ilmastotavoitteensa korkealle toukokuun lopussa julkistetun ECO2-hankkeen vauhdittamana: kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä Tampereella on sitouduttu päästöjen vähentämiseen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. CHAMP-projektiinkin osallistuva Tampere seuraa Ruotsin Växjön ja Suomen HINKU-kuntien asettamaa esimerkkiä kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissaan.

ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen tavoitteena on kehittää vähähiilistä ja hiilineutraalia kaupunkisuunnittelua. Hanke koordinoi ja kokoaa yhteen kaupunkikehityksen toimijoita ja edistää uusia menettely-tapoja, kuten asuinalueiden hiilijalanjäljen laskentaa, ekotehokasta liikkumista ja uusiutuvien energiamuotojen hajautettua tuottamista.

Tampereen päästövähennystavoite on hyvin haastava, sillä tällä hetkellä kaupungin sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään noin 90-prosenttisesti fossiilisia polttoaineita - maakaasua ja turvetta. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Tampere suunnittelee suurinvestointeja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämiseksi - tavoitteena on, että vuonna 2040 kaupungin omistama Tampereen Sähkölaitos Oy tuottaisi lämpöä ja sähköä lähes 90-prosenttisesti uusiutuvalla energialla.

Hiilineutraalin kaupungin asemaan ei päästä Tampereella pelkästään energialaitoksen polttoainetta vaihtamalla, sillä oman haasteensa asettaa noin 2000 asukkaan vuotuinen väestönkasvu. Energiatehokkuutta pyritäänkin lisäämään energiatehokkaalla rakentamisella ja peruskorjauksella ja liikenteen päästöjä hillitsemään kehittämällä raideliikennettä bussien lisäksi.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa ECO2-hankkeessa. Sitra kiittää hanketta siitä, että energiatehokkuusajattelu ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ollaan valmiita sisällyttämään kokonaisvaltaisesti kaupungin kaikkeen päätöksentekoon. ECO2-hankkeen ansioina on lisäksi, että ilmastotavoitteisiin on poliittisesti sitouduttu: ne on asetettu kaupungin ylimmässä johdossa. Hankkeessa halutaan myös tuoda yhteen laaja toimijajoukko liike-elämän, tutkimuksen ja kuntien ja valtion aluehallinnon edustajia parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Lisätietoja: ECO2-hanke

Kuudes kestävien kaupunkien ja kuntien konferenssi päättyi kestävän kehityksen vastaiseen mielenosoitukseen

Ranskassa, Dunkerquessa, järjestettyä kestävän kehityksen konferenssia varjosti talouskriisin aiheuttama sosiaalinen epävakaus, joka uhkaa paikallisten öljy- ja kemian alan työntekijöiden työpaikkoja. Ranskalaiseen tyyliin sopivasti työntekijät eivät jääneet kotiin makaamaan, vaan järjestivät kestävän kehityksen vastaisen mielenosoituksen konferenssin päättyessä. Tämä olkoon muistutuksena sosiaalisen ja taloudellisen aspektin integroimisen merkityksestä kuntien kestävän kehityksen työhön.

Konferenssi päättyi Euroopan kuntien ja kaupunkien kestävän kehityksen ja ilmastotoiminnan julistuksiin. Julistuksissa näkyi talouskriisistä kumpuava sosiaalisen tasa-arvon merkityksen korostaminen. Samalla alleviivattiin kuntien velvollisuutta mahdollistaa kuntalaisille vähähiilisen elämäntavat toteuttaminen.

Keskusteluissa oltiin myös huolissaan kuntien roolin väheksymisestä ilmastokeskustelussa. Globaaliin ilmasto-ongelmaan on pureuduttu hallitusten välisellä tasolla, vaikka toimenpiteet toteutetaan lopulta kunnissa. Maailman sadoissa tuhansissa kunnissa on valtava voimavara, mutta kuntien on oltava itse aktiivisia ja nostettava yhdessä äänensä kuuluviin. Haasteena on saada kuntien viesti yhtenäiseksi ja ääni kuuluviin, mutta on selvää että kuntatason yhteistyössä ja osallistamisessa on vielä valtavasti käyttämättömiä voimavaroja. Näiden voimavarojen aktivoiminen on kiinni meistä jokaisesta. Tulisiko meidän ottaa oppia Dunkerquen öljytyöläisistä, nousta ylös ja huutaa äänemme kuuluviin?

Teksti: Pekka Salminen

Kaupunkien II työpajassa aiheena osallistuminen ja viestintä

Suomen CHAMP-kaupunkien toisessa koulutuksessa 4.5. Tampereella keskityttiin osallistumiseen ja viestintään, jotka tulisi huomioida integroidun johtamisjärjestelmän kaikissa vaiheissa.

Työpajassa kunnat saivat osallistua haasteeseen kirjoittaa ilmastoaiheinen artikkeli ja pääsivät osallistumaan viestintäkanavabingoon. Koulutuksessa kuultiin ilmastoviestinnän hyvinä esimerkkeinä SYKEn Hinku-kampanjasta, Vantaan ekotukihenkilö-toiminnasta ja Tampereen Ilmankos-kampanjasta.

Harjoituksissa huomattiin, että yllättävän useita ja moninaisia sidosryhmiä on otettava huomioon kunnan ilmastoasioihin liittyvässä viestinnässä, ja että oleelliset sidosryhmät on aina määritettävä tapaus- ja tavoitekohtaisesti.

Ilmastoasioiden viestintästrategiaa luonnosteltiin harjoituksessa, jossa muotoiltiin ilmastostrategian ydinviestejä. Samalla huomattiin, että kunnista löytyy usein "piilottelevia" resursseja, joita voi käyttää ilmastoviestinnässä apuna - ympäristöalan asiantuntijoille viestinnän kenttä on usein vieras. Viranomaisrooli puhutti viestintäasioihin liittyen, mutta yhteinen mielipide oli kuitenkin, että ilmastoasioista viestimisessä aloitteellisuus kannattaa.

Ensimmäistä kertaa virtuaalinen osallistuminen CHAMP-työpajaan oli mahdollista, ja näin tulee olemaan myös kaikissa tulevissa Suomen kaupunkien työpajoissa.

Työpajan kaikki esitykset löytyvät CHAMPin Suomen tukipisteen kotisivuilta kohdasta dokumentit.

Kuva: Ilmastoviestinnän olennaisia sidosryhmiä kiinnostus-valta-nelikentässä.

Nuukuusviikko: "Vähemmän kulutusta, enemmän elämää"

Tällä viikolla vietetään Nuukuusviikkoa, jonka teemana on tänä vuonna Vähemmän kulutusta, enemmän elämää. Nuukuusviikko on järkevän kulutuksen teemaviikko, jonka puitteissa edistetään luonnonvarojen säästäväistä käyttöä ja jätteiden synnyn ehkäisyä - järkeviä tavoitteita myös ilmaston kannalta.

Monissa CHAMP-kunnissakin järjestetään erilaisia tapahtumia liittyen Nuukuusviikkoon. Kotkassa opastetaan vaatteiden tuunaukseen työpajassa, Helsingissä kierrätystehdas valtaa Kaapelitehtaan, Turussa kierrätetään kirjoja ja Oulussa kestävän kehityksen keskus avaa ovensa sekä opetellaan vihannesten hapatusta.

Nuukuusviikon teemanäyttely on lisäksi nähtävillä eri puolella Suomea 19.-25.4. Teemanäyttely esittelee tämän päivän Suomen ihmisiä ja yhteisöjä, joiden elämänvalinnat ovat luonnonvaroja säästäviä. Samalla valinnat ovat heidän mielestään nostaneet elämänlaatua arjen elämyksellisyyden, yhteisöllisyyden ja itse tekemisen kautta. Julistenäyttelystä voi poimia vinkkejä omaan arkeen.

Kaikki Nuukuusviikon tapahtumat ja näyttelykalenterin löydät täältä.

Laskurit innostavat ilmastodieetille

Kuntien lisäksi myös jokaisella kuntalaisella on tärkeä tehtävä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ilmastonmuutos pakottaa meidät tekemään muutoksia kulutusvalintoihimme ja elämäntapoihimme. Onneksi nämä muutokset tarkoittavat usein myös rahallisia säästöjä.

Ilmastolaskuri innostaa kuntalaisia mittaamaan henkilökohtaisen hiilipainonsa ja ryhtymään pysyvälle ilmastodieetille sen vähentämiseksi. Ilmastolaskuri on osa YLE Teeman Ilmastodieetti-ohjelmasarjaa, jossa perheet pyrkivät vuoden ajan vähentämään omaa ilmastopainoaan. Laskurin kehittyessä myöhemmin omaa hiilipainoaan voi vertailla muihin testin tehneisiin, joilla on sama postinumero tai samankokoinen perhe. Oman hiilipainonsa muutoksia ja dieetin vaikutuksia voi myös seurata ajan kuluessa.

Kuntalaiset voivat lisäksi esittää omia ilmastoaiheisia kiperiä kysymyksiään Ilmastotohtorin vastaanotolla, jossa Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Ilmastotohtori Ari Nissinen SYKEstä toteaa, että harkitut päätökset suurimpien asioiden suhteen ovat ne, joilla hiilijalanjälkeä voi pienentää merkittävästi: "Kotia vaihtaessa olennaista on asunnon koko ja sijainti, joka ei pakota jatkuvaan auton käyttöön. Jos alueella on matalaenergiataloja ja uusiutuvalla energialla lämpiäviä ja sähköistettyjä taloja, ne ovat hyvä valinta. Auton valinnan yhteydessä olennaista on vähäpäästöisyys."

Ilmastolaskuri on osa Hiilineutraalit kunnat HINKU-hanketta. HINKU on innoittanut siihen osallistuvien kuntien vapaa-ajan asukkaita kehittämään myös mökkilaskurin, jolla voidaan laskea vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälki. Laskuri on ladattavissa täällä.

Lisätietoja:
Jyrki Tenhusen esitys HINKU-hankkeesta CHAMP-työpajassa 10.-11.3.2010
Kohti hiilineutraalia vapaa-ajan asumista
Kuva: Ilmastodieetti.fi