Pohjoismaat vähiten alttiita ilmastonmuutoksen uhille

Brittiläinen riskianalyysiyhtiö on arvioinut maailman maiden haavoittuvuuden ilmastonmuutokselle, ja tulokset ovat meidän kannaltamme mukavat: Kaikkein pienin ilmastonmuutoksen vaikutusten riski on Maplecroft-yhtiön mukaan Norjassa, jota seuraavat Suomi, Islanti, Irlanti, Ruotsi ja Tanska.

Indeksin toiseen päähän sijoittuivat Bangladesh ja Intia. Tutkimuksessa oli mukana 170 maata, joiden joukosta tosin puuttui saarivaltioita, kuten Malediivit, joita merenpinnan nousu uhkaa.

Tutkimuksessa on otettu huomioon ilmastosidonnaiset luonnonkatastrofit, merenpinnan nousu, väestö, sisäiset konfliktit, köyhyys, luonnonvarat, riippuvuus maataloudesta sekä valmiudet sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Pohjoismaat hyötyvät esimerkiksi pidemmästä kasvukaudesta, mutta liian optimistisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista on meidänkään kohdallamme turha tehdä. Maailman maat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ilmastonmuutoksen edessä, mutta myös Pohjoismaissa ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun - suomalaiset ovat tottumattomia pitkiin hellejaksoihin, ja toisaalta entistä pidempi pimeä ja lumeton ajanjakso voi lisätä mielenterveysongelmia.

Muun muassa tästä aiheesta ja Helsingin seudun sopeutumistyöstä ilmastonmuutokseen voit lukea uusimmasta UBC Environmental Bulletin -julkaisusta.

Suomen kuntien III työpajan satoa

Suomen kuntien kolmas CHAMP-työpaja järjestettiin Turussa 27.10. Aiheena oli tällä kertaa toimeenpano ja seuranta.

IMS-ohjeistuksien lisäksi työpajassa pohdittiin ilmastonmuutos-kysymyksiä, joihin osallistujat olivat aina halunneet saada vastauksen, mutta eivät olleet kehdanneet kysyä. Erityisesti puheenaiheena oli motivaatio: kuinka saada motivoitua eri toimijat niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon. Lisäksi ohjelmassa oli mielenkiintoisia kaupunkiesimerkkejä Oulusta, Lahdesta ja Tampereelta, ja huomattiin, että ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ja seurantaan voi olla hyvin erilaisia lähestymistapoja.

Etäosallistuminen CHAMP-työpajoihin on ottamassa tuulta alleen. Tälläkin kertaa osa kaupunkien ja maakuntien edustajista seurasi työpajaa videoyhteyden päästä. Videoneuvottelun avulla työpajassa kuultiin myös tapausesimerkki Växjöstä, Ruotsista.

Etäosallistuminen avaa monia mahdollisuuksia, mutta sillä on edelleen rajoituksensa. Miten keskustella luontevasti, jos ei näe toista ollenkaan tai parhaimmillaankin vain rakeisen kuvan? Matkustamisen välttäminen on kuitenkin ilmastoystävällistä, siitä ei päästä mihinkään. Itse toivon, että kun videoneuvottelulaitteet yleistyvät ja niiden käyttö tulee tutuksi useammille, niillä voidaan säästää monia matkatunteja, silti menettämättä mitään aikaansaannoksissa. Seuraava Suomen kuntien CHAMP-työpaja onkin tarkoitus järjestää kokonaan virtuaalisena, joten kokemusta asiasta karttuu koko ajan!

Työpajan kaikki esitykset löytyvät CHAMPin Suomen tukipisteen kotisivuilta kohdasta dokumentit.

Kuvassa CHAMP-kuntien edustajat ryhmäkeskustelun pyörteissä. Kuva: Stella Aaltonen.

Ilmastoinfo avautui Helsingissä

Helsinkiin avattiin viime viikolla pääkaupunkiseudun asukkaita ja pk-yrityksiä palveleva Ilmastoinfo, joka toimii keskeisellä paikalla Sanomatalossa. Ilmastoinfo tarjoaa neuvontaa ja haastaa kaupunkilaiset päästövähennyksiin.

Helsingin seutu on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään yli kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä, ja kaupunkilaisten arkisilla valinnoilla on tavoitteen saavuttamisessa suuri merkitys. Ilmastoinfo kannustaa asukkaita vähähiiliseen elämäntapaan mm. Tonni vetoa -kampanjalla, jossa kaupunkilaisille tarjotaan työkaluja tuhannen kilon päästövähenemän saavuttamiseen.

Asukkaiden ja paikallisten yritysten sitouttaminen ilmastotavoitteisiin tuottaa päänvaivaa kaupungista riippumatta. Saavutetaanko Ilmastoinfon kaltaisten kampanjoiden kautta hyviä tuloksia, on mielenkiintoista nähdä. Ainakin sivuille päätyessään huomaa, kuinka helposti omilla valinnoillaan voi pudottaa hiilidioksidipäästöjä tuhannella kilolla vuodessa!



Lisätietoa: Ilmastoinfo

Oulun yhteisautokokeilu on askel kohti autotonta keskustaa

Vaikka liikenteen ja erityisesti yksityisautoilun vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ovat hyvin tiedossa, yhteisautopalvelua ei monessa Suomen kunnassa eikä varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella ole vielä kokeiltu. Autojen yhteiskäytöllä on mahdollista vähentää autojen lukumäärää ja samalla autoilun haittoja, kuten päästöjä ja ruuhkia.

Oulun kaupungissa toteutettiin maalis-kesäkuussa 2010 yhteisautopilotti, joka oli laatuaan ensimmäinen ja toimi palveluntarjoajan ”avaimet käteen”-periaatteella. "Yhteisautokokeilu tukee Oulun kaupungin ilmastostrategiaa ja on askel kohti autotonta ydinkeskustaa. Palvelu on levitessään mukana vaikuttamassa kulttuurinmuutokseen, jossa ei tarvitse omistaa autoa voidakseen asua, työskennellä ja liikkua kaupunkialueella", kirjoittaa Marketta Karhu.

Oulun kokeilulla pyrittiin selvittämään, miten palvelu käytännössä toimii ja sopiiko se yhdeksi vaihtoehdoksi kaupungin henkilöstön työajoihin. Kokeilussa käytetyt autot olivat vähäpäästöisiä, ja niiden varaaminen onnistui näppärästi Internetissä. Yhteisautopilotti sai Oulussa positiivisen vastaanoton ja sitä käytettiin vilkkaasti. Yhteiskäyttöautoa pidettiin hyvänä kulkumuotona ja auton käyttöä yleisesti ottaen helppona.

Oulun yhteisautokokeilusta kertova artikkeli kokonaisuudessaan ja muiden CHAMP-kaupunkien kiinnostavia ilmastoaiheisia artikkeleita löytyy Suomen tukipisteen sivuilta täältä.

Kuva: Kaleva

Suomalaisten huoli ilmastosta hiipunut

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että sen tekemän mielipidemittauksen mukaan huoli ilmastosta on hiipunut. Nyt 63 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on melko suuri tai suuri uhka, kun vuonna 2007 82 prosenttia suomalaisista oli tätä mieltä.

Ei varsinaisesti ole ihme, että näin on käynyt. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ei päästä puusta pitkään ja talouskriisin myötä mielet valtaa ennemminkin huoli työpaikoista ja toimeentulosta. Lisäksi epäilyt kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n luotettavuudesta ovat saattaneet nakertaa ilmastotieteilijöiden uskottavuutta. Oman osansa suomalaisten ilmastohuolettomuuteen on tuonut varmasti myös kylmä ja runsasluminen viime talvi sekä kaikkien aikojen hellekesä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää toimia kaikilla tasoilla. Eteneminen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on välttämätöntä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, mutta myös paikallisella ja yksilötasolla tehdyillä teoilla on suuri merkitys. HS:n mielipidemittauksen mukaan kolme viidestä uskoo yksittäisen ihmisen ilmastotekoihin, ja vaikka innokkuutta ei olekaan yhtä paljon kuin muutama vuosi sitten, suomalaiset haluavat edelleen edistää ilmastonmuutoksen hillintää omalla toiminnallaan.

Ideoita arjen pieniin ekotekoihin tarjoaa esimerkiksi kampanja, jonka Valonia käynnisti äskettäin. Kampanja haastaa ihmiset pieniin tekoihin, joilla yhdessä on suuri vaikutus. Selaa Pieniä tekoja -kampanjan nettisivuilla ruokaan, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä vinkkejä, ja ota haaste vastaan!

Maailman luonnonvarat tältä vuodelta on kulutettu loppuun

Lauantaina vietettiin Maailman ylikulutuspäivää, nyt kuukautta aiemmin kuin viime vuonna. Global Footprint Network -järjestön laskelmien mukaan olemme siis jo kuluttaneet luonnonvarat, jotka luonto pystyy vuodessa tuottamaan. Loppuvuoden elämme siis "yli varojemme", ja huolestuttavinta on, että kulutuksen tahti on yhä kiihtyvä. Tänä vuonna Maailman ylikulutuspäivä oli aiemmin kuin koskaan.

"Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen sekä vesi- ja ruokapula ovat selviä merkkejä siitä, ettemme voi enää rahoittaa kulutustamme luotolla", sanoi Global Footprint Networkin puheenjohtaja Mathis Wackernagel järjestön lehdistötiedotteessa.

Luonto ei kestä nykyistä elämäntapaamme, mutta voisiko onnellisuuden ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin tavoittelu talouskasvun tavoittelun sijaan palauttaa elämäntapamme kestävälle tasolle ja pienentää ekologista jalanjälkeämme? WWF Suomen ja Demos Helsingin Onnellisuusmanifesti tarjoaa kiinnostavia ajatuksia aiheesta.

Liikkujan viikko kannustaa kestävään liikkumiseen

Kestäviin liikennevalintoihin kannustava Euroopan liikkujan viikko ja sen lopuksi järjestettävä Autoton päivä ovat jo tuttuja tapahtumia Suomessa, sillä Liikkujan viikko järjestetään tänä vuonna kahdeksatta kertaa 16.-22.9. teemalla "Fiksu liikenne, parempi arki".

Erilaiset teemapäivät ja -viikot ovatkin hyvä tapa lisätä tietoisuutta esimerkiksi ilmastoasioista ja käytännön toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Monissa Suomen kunnissa järjestetään erilaisia tempauksia Liikkujan viikon aikana: Lahdessa viikon aikana on nähty esteettömyysparaati ja Jyväskylässä seminaari vähäpäästöisestä liikenteestä. Uusia ideoita Liikkujan viikon ja Autottoman päivän tapahtumiin saa esimerkiksi Suomen kampanjasivuilta tai Euroopan liikkujan viikon juuri julkaisemasta käsikirjasta.

CHAMP:ssa olemme koonneet yhteen tietoja erilaisista ympäristöteemapäivistä, joita vietetään niin kansallisesti, EU:n tasolla kuin maailmanlaajuisestikin. Tarkoitus on jatkossa tarjota projektiin osallistuville kaupungeille myös mahdollisuus jakaa ideoitaan siitä, millaisia tapahtumia kuhunkin teemapäivään liittyen on toteutettu.

Lisätietoja:
Mobility week
Autoton päivä