Six-packin voimin konkretiaa ilmastotyöhön

EU:n laatimissa alueellisen kehityksen tavoitteissa (2011) mainitaan, että metropolialueiden tulisi tiedostaa vastuunsa laajemmasta niitä ympäröivästä alueesta. Tavoitteet tukevat suuria monipuolisia alueita, jotka toivottavat tervetulleeksi ja joissa toimitaan älykkäällä ja kestävällä tavalla, jotta tulevaisuuden kansalaistenkin elämänlaatu olisi korkeatasoinen. On ehkä kiistanalaista sanoa, että kaupungeilla olisi valtava vastuu myös ympäröivien alueiden kehityksestä tai hyvinvoinnista. Varmaa on kuitenkin se, että metropolialueiden ja suurkaupunkien tulee näyttää tietä suurten linjojen muutoksissa, joihin heillä itsellään on suurin vaikutus.

Eilen Suomen suurimmat kaupungit, joista kaikki ovat myös CHAMP –kaupunkeja, antoivat yhteisen ilmastokannanoton. Kannanotossa korostetaan kaupunkien vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja esitetään kuusi konkreettista ilmastoaloitetta, joita niin kutsutut kuutoskaupungit Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu aikovat yhteistyössä edistää:

1. energiaviisaan rakentamisen tiekartan laatiminen kuhunkin kaupunkiin,
2. rakennusvalvonnan kehittäminen energianeuvonnan ja laadunohjauksen suuntaan,
3. ilmastoneuvonnan kehittäminen ja asukkaiden ilmastotekojen tukeminen kaupunkien yhteisprojektilla
4. ekotukihenkilöiden nimeäminen työpaikoille,
5. matkustustarpeen vähentäminen ottamalla käyttöön videoneuvottelut ja
6. budjetoinnin ilmastovaikutusten arviointia

Euroopan kaupunginjohtajat ovat ilmaisseet oman sitoumuksensa ilmastotyölle Covenant of Mayors –ilmastosopimuksen kautta, jossa yli 2700 eurooppalaista kaupunkia ja aluetta on sitoutunut vähentämään alueellaan kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat kansallisen Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston viime keväänä. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken.

Kaupungeilla (sekä suurilla että pienillä) on myös pian mahdollista laajentaa verkostoa kansainvälisesti Net-COM -projektin myötä, joka yhdistää Euroopan kaupunkien ja kuntien johtajia jakamaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä keskenään Euroopan laajuisesti. Kansallisissa klubeissa käydään keskustelua oman maan tasolla ja lisäksi Net-COM järjestää suurempia kokoontumisia ja konferensseja, joissa on mahdollista kohdata kansainvälisiä kollegoja.
A
loite Suomen kuutoskaupunkien johtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Aloitteen visiona on että Suomen rakennettu ympäristö olisi energiatehokkuuden kannalta paras maailmassa vuonna 2050. Kuutoskaupunkien yhteiset ilmastoteot toteutetaan kolmella alalla, joissa ilmastovaikutukset ovat suurimpia: rakentaminen, kaupunkilaisten päivittäinen elämä ja kaupungin oma toiminta. Näistä kaupunkilaisten päivittäinen elämä saattaa olla tärkein, jotta ilmastoteot toteutuvat laajimmalla ruohonjuuritasolla. Suomen suurimmat kaupungit ottavat suuren askeleen kohti konkretiaa ja kantavat ilmastovastuunsa.

Lue lisää:
* Kaupunginjohtajien ilmastokannanotto
* Lisätietoa aloitteista

Oulun yhteisautokokeilu on askel kohti autotonta keskustaa

Vaikka liikenteen ja erityisesti yksityisautoilun vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ovat hyvin tiedossa, yhteisautopalvelua ei monessa Suomen kunnassa eikä varsinkaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella ole vielä kokeiltu. Autojen yhteiskäytöllä on mahdollista vähentää autojen lukumäärää ja samalla autoilun haittoja, kuten päästöjä ja ruuhkia.

Oulun kaupungissa toteutettiin maalis-kesäkuussa 2010 yhteisautopilotti, joka oli laatuaan ensimmäinen ja toimi palveluntarjoajan ”avaimet käteen”-periaatteella. "Yhteisautokokeilu tukee Oulun kaupungin ilmastostrategiaa ja on askel kohti autotonta ydinkeskustaa. Palvelu on levitessään mukana vaikuttamassa kulttuurinmuutokseen, jossa ei tarvitse omistaa autoa voidakseen asua, työskennellä ja liikkua kaupunkialueella", kirjoittaa Marketta Karhu.

Oulun kokeilulla pyrittiin selvittämään, miten palvelu käytännössä toimii ja sopiiko se yhdeksi vaihtoehdoksi kaupungin henkilöstön työajoihin. Kokeilussa käytetyt autot olivat vähäpäästöisiä, ja niiden varaaminen onnistui näppärästi Internetissä. Yhteisautopilotti sai Oulussa positiivisen vastaanoton ja sitä käytettiin vilkkaasti. Yhteiskäyttöautoa pidettiin hyvänä kulkumuotona ja auton käyttöä yleisesti ottaen helppona.

Oulun yhteisautokokeilusta kertova artikkeli kokonaisuudessaan ja muiden CHAMP-kaupunkien kiinnostavia ilmastoaiheisia artikkeleita löytyy Suomen tukipisteen sivuilta täältä.

Kuva: Kaleva