Ilmojen halki käy vihreämpi tie?

Euroopassa kuhisee ilmailualalla. Vain Euroopan sisäisten lentojen päästöt ovat 52 miljoonaa tonnia vuodessa eli noin 2,4 % päästökauppaan kuuluvista päästöistä ja on monen eurooppalaisen henkilökohtaisen hiilijalanjäljen suurin kasvattaja. Vuodesta 2012 Euroopan lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupan piirissä. Ratkaisu, joka on yllyttänyt lentoyhtiöitä investoimaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn viimeisten vuosien aikana, on tuottanut hedelmää jo ennen takarajaa.

Lufthansa aloitti heinäkuussa kuuden kuukauden kokeilujakson, jolloin se lentää Hampuri-Frankfurt-väliä biopolttoaineella tankatulla koneella. Finnair tulee vahvasti perässä neljällä koelennolla hieman pidemmälle, Helsinki-Amsterdam-välillä. Lentoyhtiö KLM osallistuu myös kilpailuun ilmoittamalla 200 lennosta Amsterdamin ja Pariisin välillä syyskuusta lähtien. Thomson Airways lennättää käyntiin viikoittaisen biolennon La Palmaan tänään.

Näin puoli vuotta ennen vuodenvaihdetta on nähtävissä kilpailua siitä, kuka lentää pisimmälle biopolttoaineella, kuka säännöllisimmin. Olemmehan vasta ensimmäistä biopolttoainesukupolvea, ja on vielä löydettävä kestävimmät ratkaisut, sekä lentoyhtiölle että ympäristölle. Tällä hetkellä biopolttoaineita hehkutetaan yhtenäisenä konseptina, mutta raakaaineita on erilaisia. Finnairin tilanteessa olisi kuvitellut yhtiön mieluiten käyttävän maanmiehensä Neste Oilin öljyntarjontaa, mutta Talouselämä-lehden mukaan Neste Oilin vaihtoehto ei kelvannut Finnairille, koska se ei pystynyt takaamaan raaka-aineen alkuperää vastuullisuussertifikaatin mukaiseksi.

Hollantilainen SkyNRG on vaihtoehdoista toinen, jota käyttävät KLM (perustaja/ yhtiökumppani), Thomson Airways ja Finnair. Yhtiön kehittämä biopolttoaine tuotetaan lähinnä kierrätetystä keittiörasvasta sekoitettuna kerosiiniin. Toisin kuin Neste Oil, jonka biopolttoaineeseen kuluu muun muassa Cameliaa eli kitupellavaa ja Jatropa -pensaasta tehtyä öljyä, SkyNRG ostaa rasvansa USA:n pikaruokamarkkinoilta. Neste Oil tutkii jatkuvasti uusia viljeltävissä olevia muotoja täydentämään raaka-ainevalikoimaansa. Ongelmana tosin pidetään viljelytehokkuuden parantamista, joka todennäköisesti saisi viljelijät haalimaan liian suuria alueita, ja siten laiminlyömään maankäytön kestävää etiikkaa. Mutta esimerkiksi sinilevä on mukana tutkimuksissa, ja jos siitä riesasta olisi mahdollista kehittää bisnes ja Neste Oil osallistuisi Itämeren puhdistamiseen, saisimme todistaa mahtavaa win-win tilannetta!

Biopolttoaine on nyt tuotu markkinoille ja se standardisoituu varmasti pian tavalliseen kerosiiniin sekoitettavaksi. On suuri asia jos lentoliikenteen CO2-päästöt puolittuvat, mutta riittääkö paistorasva kaikkiin maailman lentokoneisiin? Tuskinpa. On hyvä edelleen pitää mielessä että joka tapauksessa ainoa tapa joka varmuudella vähentää CO2-päästöjä on lentämisen rajoittaminen. Ihmisten matkustusmieltymyksiä on vaikea muuttaa kiireisessä maailmassa, vain sormea heristämällä. Ekoturismitrendi on tosin kasvussa, ja toivon mukaan kasvattaa yhä edelleen kysyntää ekologisista matkustusvaihtoehdoista. Pikajunarata Rail Balticaa kaavaillan valmistuvaksi (Helsinki-) Tallinna-Berliini välille vuoden 2020 paikkeilla, siinä on suuri potentiaali lentoliikenteen kilpailuttajaksi.

Pannaan startaten!

Lähteet (eng):
The Ecologist (12.7) - Could we be entering the era of greener air travel? Henry Gass

Renewable energy focus (18.7) - Neste Oil adds new oils to biofuel base. Isabella Kaminski

Kuvalähde:
Antti Havukainen (Self-published work by Antti Havukainen) [GFDL, CC-BY-SA-3.0 or CC-BY-2.5], via Wikimedia Commons