Maailman tila 2011 keskittyy ruokaan

Worldwatch-instituutin Maailman tila -sarjan uusin tulokas on saatavilla nyt myös suomeksi. Uusin Maailman tila 2011 -raportti keskittyy ravintoon ja maailmanlaajuiseen nälkäongelmaan. Ilmastonmuutoksen edetessä ravintoasiat muuttuvat yhä akuuteimmiksi, ja raportissa yritään nälkäongelman määrittelemisen lisäksi ratkaista, miten ravinnon maailmanlaajuisesti epätasainen jakautuminen voitaisiin ratkaista. Avain on Worldwatch-instituutin mukaan paikallisissa ratkaisuissa ja kestävässä maataloudessa.


Asia koskettaa tietysti ensi kädessä kehitysmaita. Mitä me täällä Pohjolassa voimme tehdä? Länsimaissa puhutaan paljon ruuan ilmastovaikutuksista ja siitä, miten omalla ruokavaliolla ja -valinnoilla voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Mielenkiintoinen avaus aiheeseen on esimerkiksi WWF UK:n Livewell-dieetti, joka on sekä kansallisten ravintosuositusten mukainen että ympäristöystävällinen. Katso blogikirjoitus aiheesta CHAMP:n englanninkielisestä blogista!

Kuntien toiveena helppokäyttöinen ja vertailukelpoinen päästölaskentamalli

Champ-hankkeen viimeinen työpaja järjestettiin Lahdessa teemalla: Kuntien ilmastotyön arviointi ja raportointi. Ilmastoraportoinnin osana käytettävistä päästölaskentamalleista syntyi työpajassa erittäin vilkas keskustelu. Tällä hetkellä Suomessa on kehitteillä lukuisia eri tarkoituksiin rakennettuja laskentamalleja, joista kuntien kannalta keskeisin kehittämishanke on KASVENER-päästölaskentamallin päivittäminen. Mallin avulla voidaan laskea kuntatason kasvihuonekaasupäästöt sekä energiantuotanto ja –kulutus.

Uuteen KASVENER-malliin on suunnitteilla käytettävyyttä ja tilastointia parantavia sekä päästölaskentaa tarkentavia lisäyksiä. Käytettävyyden parantamisella pyritään sujuvoittamaan päästöjen laskentaa, jotta tietoa päästötilanteesta olisi saatavilla mahdollisimman helposti ja nopeasti. Päästöt on pystyttävä laskemaan vuosittain, jotta voidaan todentaa päästövähennystoimenpiteiden vaikutukset ja viestittämään niistä päätöksentekijöille ja kuntalaisille.

Noin 70 kuntaa on käyttänyt KASVENERia päästöjensä laskemiseen ja tarkoitus on, että uusi malli on vertailukelpoinen jo tehtyjen laskelmien kanssa. Toinen vertailukelpoisuutta koskeva näkökulma on kuntien välinen vertailtavuus. Keskustelua aiheutti erityisesti se, mitkä eri päästösektorit lasketaan mukaan kuntien päästöihin. Otetaanko esimerkiksi huomioon teollisuuden ja läpikulkuliikenteen päästöt, jotka nostattavat runsaasti joidenkin paikkakuntien päästöjä?

Kunnat esittivät hyviä parannusehdotuksia KASVENER-malliin. Mallin päivittämiseen on varattu aikaa vuosi ja kuntien näkemyksiä tarvitaan myös kehittämistyön edetessä. Tavoitteena on, että uusi malli on käyttövalmis alkuvuodesta 2012.

kuva: Pekka Salminen

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat julki

Varsinais-Suomen vastikään julkistetuissa ilmasto- ja energiastrategioissa maakunnan visiona on, että vuonna 2020 kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiatavoitteet on saavutetty ja Varsinais-Suomi on matkalla kohti hiilineutraaliutta. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi sekä yksityisen että julkisen sektorin toimintatavat ovat tuolloin muuttuneet ja muutos on vaikuttanut myönteisesti maakunnan elinkeinoelämään.

Tammikuun lopulla Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiat ja niiden yhteisjulkaisu Luotsi julkistettiin seminaarissa, jonne osallistujia oli saatu mukavasti eri tahoilta. Strategioissa korostetaankin niin kuntien, elinkeinoelämän kuin yksittäisten kansalaiden mahdollisuuksia vaikuttaa. Kuntien kohdalla painotetaan erityisesti kuntien johdon sitoutumista suunnannäyttäjiksi.


Suunnannäyttäjiä maakunnassa ovat esimerkiksi Uusikaupunki ja Mynämäki, kaksi HINKU-kuntaa, joiden johto on hiilineutraaliuden tavoitteluun. Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa yritetään vähentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uudessakaupungissa tavoite on jopa 85 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2008 alusta päästöt ovatkin vähentyneet 14 prosenttia - tämä on onnistunut energiatehokkuuden lisäämisellä sairaalassa ja teollisuusrakennuksissa. Sekä Mynämäellä että Uudessakaupungissa on otettu käyttöön verkossa toimivat kimppakyytipalvelut. HINKU-kunnissa yritykset on saatu mukaan mm. tarjoamalla niille ilmaista energianeuvontaa -tukea.

Lisätietoja: Valonia ja Ely-keskus
Greenriders ja Kyydit.net.
Piirrokset: Anne Myllyaho

Työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Jotain kättä pidempää oli kuvaava nimi BaltCICA-projektin (Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region) puitteissa järjestetylle työpajalle tammikuun lopulla. Työpajassa esiteltiin erilaisia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä työkaluja, joista myös CHAMP-kunnat voivat hyötyä.

Helsingissä ja Helsingin seudulla on käytetty sopeutumisstrategian valmistelussa apuna Paikallista ilmastoprofiilia (Local Climate Impacts Profile, LCLIP), jolla voi helposti kerätä tietoa eri toimijoiden käytännöistä ja rutiineista äärimmäisissä säätapahtumissa. Käytännössä eri alojen asiantuntijoita haastatellaan säätapahtumista kirjoitettujen (paikallis)lehtijuttujen perusteella. Tällöin LCLIP toimii hyvänä apuna sopeutumisstrategiatyössä, vaikka sen avulla voikin olla vaikeaa selvittää säätapahtumien kustannuksia ja vaikutuksia muille sektoreille. Työpajassa pohdittiin myös ilmastonmuutoksen vaikutuksien kustannushyötyanalyysia, ja tähän liittyvä työkalu on myös valmisteilla Helsingissä.

Baltic Climate -hankkeessa puolestaan kehitellään pk-yrityksille soveltuvaa ilmastonmuutostyökalua, jossa tarkoitus on kartoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia koko tuotteen tai palvelun elinkaareen. Liike-elämän ilmastotyön todettiin olevan pääasiassa isojen yritysten vetämää - pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on kiinnostusta, muttei välttämättä uskallusta lähteä sopeuttamaan toimintaansa niin muuttuvan ilmaston aiheuttamiin vaikutuksiin kuin hillintätoimiinkin.

Kaikkien kuntien ja kuntalaisten kannalta mielenkiintoinen työkalu on varmasti valmisteilla oleva Kuntien ilmasto-opas, joka tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja vaikutuksista. Lisäksi Ilmasto-oppaasta saa tukea kuntien strategiatyöhön ja ideoita hillintä- ja sopeutumistoimiksi. Ilmasto-opasta ei ole vielä julkaistu, mutta testikäyttäjäksi voi ilmoittautua nettisivuilla.

Kuhinaa Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2011 - Turussa

Kulttuuripääkaupunkivuoden startattua ja Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssin lähestyessä täällä paikan päällä Turussa käy kova tohina. Pohjoismainen kestävän kehityksen konferenssi Itämeren alueella järjestetään reilun kahden viikon kuluttua, 31.1.-2.2.2011. Konferenssi esittelee kestäviä käytännöllisiä ratkaisuja ja inspiroi osallistujia toteuttamaan niitä paikallisesta yhdessä muiden sidosryhmien kanssa.

Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssiin voi rekisteröityä vielä jonkin aikaa - joskin kannattaa pitää kiirettä, sillä monet sessioista ovat jo täyttyneet! Itse konferenssin lisäksi kaupungissa järjestetään monia sivutapahtumia, kuten Ratkaisujen markkinat, lyhytelokuva- ja koululaistapahtuma.

Yksi esimerkki sivutapahtumasta on myös Turun kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluva Lähiruokakampanja. Kampanjassa on mukana kahdeksan turkulaista ravintolaa, jotka ovat sitoutunut lisäämään lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä ja lanseeraavat illallisen, jonka raaka-aineista vähintään 80 prosenttia on lähellä tuotettuja. Ateriakokonaisuuksissa huomioidaan myös sesongin raaka-aineet sekä hyödynnetään luomu- ja Reilun kaupan tuotteita.

Euroopan kulttuuripääkaupungit 2011 Turku ja Tallinna haluavat vuoden aikana kohdistaa laajempaa huomiota Itämeren huonoon tilaan. Kulttuurin avulla Itämeren tilaa ja ympäristöasioitakin voi nostaa esille - näin tehdään esimerkiksi Tutkimusmatkassa Itämerelle, Muinaistulien yössä ja Ekoteko - nuoret itämeren äärellä -ympäristökasvatustapahtumissa. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi avataan 15.1. ja avajaisia voi seurata myös suorana televisiosta.

CHAMP-tiimi toivottaa kulttuurintäyteistä ja kestävää alkanutta vuotta!

Kuva: Mikko Hyyppä / Turku2011

Cancúnin kompromissista eteenpäin

Cancúnissa, Meksikossa käydyt kansainväliset ilmastoneuvottelut päättyivät 10.12. päätösasiakirjaan, jossa sovittiin kehitysmaiden avuksi perustettavasta ilmastorahastosta. Vastaavasti kehitysmaat suostuivat raportoimaan hiilidioksidipäästöistään aiempaa avoimemmin. Cancúnin päätösasiakirjaan myös tavoite siitä, ettei maapallon lämpötilan anneta nousta yli kahden asteen.

Sopimusta voidaan pitää askeleena kohti sitovaa ilmastosopimusta ja tärkeänä piristysruiskeena YK:n ilmastokokoukselle. Seuraavat neuvottelut käydään ensi joulukuussa Durbanissa, Etelä-Afrikassa, ja tuolloin tulisi päättää muun muassa eri maiden päästöleikkauksista.

Tällä hetkellä EU ja sen mukana Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä (vertailukohtana vuoden 1990 päästöt). Ennen kokouksen alkua Suomi sai kuitenkin risuja ilmastopolitiikastaan - WWF:n ja Ecofysin Climate Policy Tracker sijoitti Suomen ilmastopolitiikan suhteen eurooppalaisittain huonolle sijalle, ja Climate Change Performance Index antaa Suomen ilmastotoimille arvosanan "heikko".

Suomessa tarvittaisiin toimia etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja turpeen tukien poistamiseksi. Muun muassa Euroopan parlamentti siirtyi kannattamaan EU:n päästövähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin, mutta tämä jakaa jäsenmaita. Muutamien muiden maiden tavoin Suomi vastustaa päästövähennystavoitteen kiristämistä. Voidaan vain toivoa, että edistysaskeleet ilmastoneuvotteluissa antavat vauhtia myös päästövähennystavoitteista sopimiseen!

Kiinnostus lähimatkailua kohtaan kasvaa

Ilmastoystävällinen lähimatkailu nostaa Suomessa päätään. Peloton-ideakilpailun voittajan, lähimatkailupalvelu Nopsa-travelsin verkkopalvelu on vastikään avattu ja se sisältää esimerkiksi Luomua Pirkanmaalta ja Kallion kuppilat -reitit, Hiljaa Helsingissä -paikkoja ja Turun saariston rengastietä esittelevän Saariston aarteet -kierroksen.

Nopsan idea on olla erilainen matkatoimisto, jossa matkat eivät maksaisi mitään, koskaan ei lähdettäisi kauas ja matkan keston voisi itse valita. Verkkopalvelussa Nopsan matkaoppaat ja kuka tahansa voi jakaa omia lähimatkavinkkejään.

Mikä Sinun kotikaupungissasi ansaitsisi tulla lisätyksi Nopsan verkkopalveluun? Lähetä omat vinkkisi täällä!