Työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Jotain kättä pidempää oli kuvaava nimi BaltCICA-projektin (Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region) puitteissa järjestetylle työpajalle tammikuun lopulla. Työpajassa esiteltiin erilaisia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä työkaluja, joista myös CHAMP-kunnat voivat hyötyä.

Helsingissä ja Helsingin seudulla on käytetty sopeutumisstrategian valmistelussa apuna Paikallista ilmastoprofiilia (Local Climate Impacts Profile, LCLIP), jolla voi helposti kerätä tietoa eri toimijoiden käytännöistä ja rutiineista äärimmäisissä säätapahtumissa. Käytännössä eri alojen asiantuntijoita haastatellaan säätapahtumista kirjoitettujen (paikallis)lehtijuttujen perusteella. Tällöin LCLIP toimii hyvänä apuna sopeutumisstrategiatyössä, vaikka sen avulla voikin olla vaikeaa selvittää säätapahtumien kustannuksia ja vaikutuksia muille sektoreille. Työpajassa pohdittiin myös ilmastonmuutoksen vaikutuksien kustannushyötyanalyysia, ja tähän liittyvä työkalu on myös valmisteilla Helsingissä.

Baltic Climate -hankkeessa puolestaan kehitellään pk-yrityksille soveltuvaa ilmastonmuutostyökalua, jossa tarkoitus on kartoittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia koko tuotteen tai palvelun elinkaareen. Liike-elämän ilmastotyön todettiin olevan pääasiassa isojen yritysten vetämää - pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on kiinnostusta, muttei välttämättä uskallusta lähteä sopeuttamaan toimintaansa niin muuttuvan ilmaston aiheuttamiin vaikutuksiin kuin hillintätoimiinkin.

Kaikkien kuntien ja kuntalaisten kannalta mielenkiintoinen työkalu on varmasti valmisteilla oleva Kuntien ilmasto-opas, joka tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksen syistä, seurauksista ja vaikutuksista. Lisäksi Ilmasto-oppaasta saa tukea kuntien strategiatyöhön ja ideoita hillintä- ja sopeutumistoimiksi. Ilmasto-opasta ei ole vielä julkaistu, mutta testikäyttäjäksi voi ilmoittautua nettisivuilla.

Kuhinaa Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2011 - Turussa

Kulttuuripääkaupunkivuoden startattua ja Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssin lähestyessä täällä paikan päällä Turussa käy kova tohina. Pohjoismainen kestävän kehityksen konferenssi Itämeren alueella järjestetään reilun kahden viikon kuluttua, 31.1.-2.2.2011. Konferenssi esittelee kestäviä käytännöllisiä ratkaisuja ja inspiroi osallistujia toteuttamaan niitä paikallisesta yhdessä muiden sidosryhmien kanssa.

Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssiin voi rekisteröityä vielä jonkin aikaa - joskin kannattaa pitää kiirettä, sillä monet sessioista ovat jo täyttyneet! Itse konferenssin lisäksi kaupungissa järjestetään monia sivutapahtumia, kuten Ratkaisujen markkinat, lyhytelokuva- ja koululaistapahtuma.

Yksi esimerkki sivutapahtumasta on myös Turun kulttuuripääkaupunkiohjelmaan kuuluva Lähiruokakampanja. Kampanjassa on mukana kahdeksan turkulaista ravintolaa, jotka ovat sitoutunut lisäämään lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä ja lanseeraavat illallisen, jonka raaka-aineista vähintään 80 prosenttia on lähellä tuotettuja. Ateriakokonaisuuksissa huomioidaan myös sesongin raaka-aineet sekä hyödynnetään luomu- ja Reilun kaupan tuotteita.

Euroopan kulttuuripääkaupungit 2011 Turku ja Tallinna haluavat vuoden aikana kohdistaa laajempaa huomiota Itämeren huonoon tilaan. Kulttuurin avulla Itämeren tilaa ja ympäristöasioitakin voi nostaa esille - näin tehdään esimerkiksi Tutkimusmatkassa Itämerelle, Muinaistulien yössä ja Ekoteko - nuoret itämeren äärellä -ympäristökasvatustapahtumissa. Turun kulttuuripääkaupunkivuosi avataan 15.1. ja avajaisia voi seurata myös suorana televisiosta.

CHAMP-tiimi toivottaa kulttuurintäyteistä ja kestävää alkanutta vuotta!

Kuva: Mikko Hyyppä / Turku2011

Cancúnin kompromissista eteenpäin

Cancúnissa, Meksikossa käydyt kansainväliset ilmastoneuvottelut päättyivät 10.12. päätösasiakirjaan, jossa sovittiin kehitysmaiden avuksi perustettavasta ilmastorahastosta. Vastaavasti kehitysmaat suostuivat raportoimaan hiilidioksidipäästöistään aiempaa avoimemmin. Cancúnin päätösasiakirjaan myös tavoite siitä, ettei maapallon lämpötilan anneta nousta yli kahden asteen.

Sopimusta voidaan pitää askeleena kohti sitovaa ilmastosopimusta ja tärkeänä piristysruiskeena YK:n ilmastokokoukselle. Seuraavat neuvottelut käydään ensi joulukuussa Durbanissa, Etelä-Afrikassa, ja tuolloin tulisi päättää muun muassa eri maiden päästöleikkauksista.

Tällä hetkellä EU ja sen mukana Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään 20 % vuoteen 2020 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä (vertailukohtana vuoden 1990 päästöt). Ennen kokouksen alkua Suomi sai kuitenkin risuja ilmastopolitiikastaan - WWF:n ja Ecofysin Climate Policy Tracker sijoitti Suomen ilmastopolitiikan suhteen eurooppalaisittain huonolle sijalle, ja Climate Change Performance Index antaa Suomen ilmastotoimille arvosanan "heikko".

Suomessa tarvittaisiin toimia etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseksi, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja turpeen tukien poistamiseksi. Muun muassa Euroopan parlamentti siirtyi kannattamaan EU:n päästövähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin, mutta tämä jakaa jäsenmaita. Muutamien muiden maiden tavoin Suomi vastustaa päästövähennystavoitteen kiristämistä. Voidaan vain toivoa, että edistysaskeleet ilmastoneuvotteluissa antavat vauhtia myös päästövähennystavoitteista sopimiseen!

Kiinnostus lähimatkailua kohtaan kasvaa

Ilmastoystävällinen lähimatkailu nostaa Suomessa päätään. Peloton-ideakilpailun voittajan, lähimatkailupalvelu Nopsa-travelsin verkkopalvelu on vastikään avattu ja se sisältää esimerkiksi Luomua Pirkanmaalta ja Kallion kuppilat -reitit, Hiljaa Helsingissä -paikkoja ja Turun saariston rengastietä esittelevän Saariston aarteet -kierroksen.

Nopsan idea on olla erilainen matkatoimisto, jossa matkat eivät maksaisi mitään, koskaan ei lähdettäisi kauas ja matkan keston voisi itse valita. Verkkopalvelussa Nopsan matkaoppaat ja kuka tahansa voi jakaa omia lähimatkavinkkejään.

Mikä Sinun kotikaupungissasi ansaitsisi tulla lisätyksi Nopsan verkkopalveluun? Lähetä omat vinkkisi täällä!

Väitöstutkimus ilmastopolitiikan juurtumisesta Suomeen

Anu Kerkkäsen väitöskirja Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka -kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa tarkastettiin Tampereen yliopistossa 12.11. Väitöskirjassa on tutkittu ilmastopolitiikan haltuunottoa Suomessa valtio- ja paikallistasolla 2000-luvun alussa. Ilmastokysymys ei tuolloin ollut yhtä suuren kiinnostuksen kohteena kuin nykyään, mutta silloin tehdyt ratkaisut vaikuttavat suomalaissa ilmastopolitiikassa yhä.

Tutkimuksessa perehdyttiin ilmastotoimiin kunnissa, jotka ovat mukana Kuntaliiton ilmastokampanjassa. Haastatteluin hankittu materiaali kuntien ilmastopolitiikasta on kerätty 2004. Tutkimuksessa todetaan, että kunnissa ilmatonmuutoksen vastaamiseen on lähdetty eri tahdissa ja eri painotuksin. Keskeisenä hidasteena ilmastotyössä kunnat pitivät resurssipulaa.

Ilmastotavoitteiden toteutus on koettu paikallistasolla myös melko epämääräisenä aiheena. Hillintätoimenpiteisiin vaikuttavat kaikki toimijat kunnissa ja tulosten näkyminen on hidasta. Kunnissa kaivattiin erityisesti tukea siihen, miten tehdä ilmastoasiat tehdään näkyviksi ja merkittäviksi paikallistasolla.

Katso kuntauutinen Anu Kerkkäsen väitöskirjasta

Kuvassa Anu Kerkkänen, kustoksena toiminut ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila ja vastaväittelijä tutkimusprofessori Per Mickwitz Suomen ympäristökeskuksesta. Kuva Paavo Kerkkänen.

Pohjoismaat vähiten alttiita ilmastonmuutoksen uhille

Brittiläinen riskianalyysiyhtiö on arvioinut maailman maiden haavoittuvuuden ilmastonmuutokselle, ja tulokset ovat meidän kannaltamme mukavat: Kaikkein pienin ilmastonmuutoksen vaikutusten riski on Maplecroft-yhtiön mukaan Norjassa, jota seuraavat Suomi, Islanti, Irlanti, Ruotsi ja Tanska.

Indeksin toiseen päähän sijoittuivat Bangladesh ja Intia. Tutkimuksessa oli mukana 170 maata, joiden joukosta tosin puuttui saarivaltioita, kuten Malediivit, joita merenpinnan nousu uhkaa.

Tutkimuksessa on otettu huomioon ilmastosidonnaiset luonnonkatastrofit, merenpinnan nousu, väestö, sisäiset konfliktit, köyhyys, luonnonvarat, riippuvuus maataloudesta sekä valmiudet sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Pohjoismaat hyötyvät esimerkiksi pidemmästä kasvukaudesta, mutta liian optimistisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista on meidänkään kohdallamme turha tehdä. Maailman maat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ilmastonmuutoksen edessä, mutta myös Pohjoismaissa ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun - suomalaiset ovat tottumattomia pitkiin hellejaksoihin, ja toisaalta entistä pidempi pimeä ja lumeton ajanjakso voi lisätä mielenterveysongelmia.

Muun muassa tästä aiheesta ja Helsingin seudun sopeutumistyöstä ilmastonmuutokseen voit lukea uusimmasta UBC Environmental Bulletin -julkaisusta.

Suomen kuntien III työpajan satoa

Suomen kuntien kolmas CHAMP-työpaja järjestettiin Turussa 27.10. Aiheena oli tällä kertaa toimeenpano ja seuranta.

IMS-ohjeistuksien lisäksi työpajassa pohdittiin ilmastonmuutos-kysymyksiä, joihin osallistujat olivat aina halunneet saada vastauksen, mutta eivät olleet kehdanneet kysyä. Erityisesti puheenaiheena oli motivaatio: kuinka saada motivoitua eri toimijat niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon. Lisäksi ohjelmassa oli mielenkiintoisia kaupunkiesimerkkejä Oulusta, Lahdesta ja Tampereelta, ja huomattiin, että ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ja seurantaan voi olla hyvin erilaisia lähestymistapoja.

Etäosallistuminen CHAMP-työpajoihin on ottamassa tuulta alleen. Tälläkin kertaa osa kaupunkien ja maakuntien edustajista seurasi työpajaa videoyhteyden päästä. Videoneuvottelun avulla työpajassa kuultiin myös tapausesimerkki Växjöstä, Ruotsista.

Etäosallistuminen avaa monia mahdollisuuksia, mutta sillä on edelleen rajoituksensa. Miten keskustella luontevasti, jos ei näe toista ollenkaan tai parhaimmillaankin vain rakeisen kuvan? Matkustamisen välttäminen on kuitenkin ilmastoystävällistä, siitä ei päästä mihinkään. Itse toivon, että kun videoneuvottelulaitteet yleistyvät ja niiden käyttö tulee tutuksi useammille, niillä voidaan säästää monia matkatunteja, silti menettämättä mitään aikaansaannoksissa. Seuraava Suomen kuntien CHAMP-työpaja onkin tarkoitus järjestää kokonaan virtuaalisena, joten kokemusta asiasta karttuu koko ajan!

Työpajan kaikki esitykset löytyvät CHAMPin Suomen tukipisteen kotisivuilta kohdasta dokumentit.

Kuvassa CHAMP-kuntien edustajat ryhmäkeskustelun pyörteissä. Kuva: Stella Aaltonen.