Ilmojen halki käy vihreämpi tie?

Euroopassa kuhisee ilmailualalla. Vain Euroopan sisäisten lentojen päästöt ovat 52 miljoonaa tonnia vuodessa eli noin 2,4 % päästökauppaan kuuluvista päästöistä ja on monen eurooppalaisen henkilökohtaisen hiilijalanjäljen suurin kasvattaja. Vuodesta 2012 Euroopan lentoliikenne on mukana EU:n päästökaupan piirissä. Ratkaisu, joka on yllyttänyt lentoyhtiöitä investoimaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn viimeisten vuosien aikana, on tuottanut hedelmää jo ennen takarajaa.

Lufthansa aloitti heinäkuussa kuuden kuukauden kokeilujakson, jolloin se lentää Hampuri-Frankfurt-väliä biopolttoaineella tankatulla koneella. Finnair tulee vahvasti perässä neljällä koelennolla hieman pidemmälle, Helsinki-Amsterdam-välillä. Lentoyhtiö KLM osallistuu myös kilpailuun ilmoittamalla 200 lennosta Amsterdamin ja Pariisin välillä syyskuusta lähtien. Thomson Airways lennättää käyntiin viikoittaisen biolennon La Palmaan tänään.

Näin puoli vuotta ennen vuodenvaihdetta on nähtävissä kilpailua siitä, kuka lentää pisimmälle biopolttoaineella, kuka säännöllisimmin. Olemmehan vasta ensimmäistä biopolttoainesukupolvea, ja on vielä löydettävä kestävimmät ratkaisut, sekä lentoyhtiölle että ympäristölle. Tällä hetkellä biopolttoaineita hehkutetaan yhtenäisenä konseptina, mutta raakaaineita on erilaisia. Finnairin tilanteessa olisi kuvitellut yhtiön mieluiten käyttävän maanmiehensä Neste Oilin öljyntarjontaa, mutta Talouselämä-lehden mukaan Neste Oilin vaihtoehto ei kelvannut Finnairille, koska se ei pystynyt takaamaan raaka-aineen alkuperää vastuullisuussertifikaatin mukaiseksi.

Hollantilainen SkyNRG on vaihtoehdoista toinen, jota käyttävät KLM (perustaja/ yhtiökumppani), Thomson Airways ja Finnair. Yhtiön kehittämä biopolttoaine tuotetaan lähinnä kierrätetystä keittiörasvasta sekoitettuna kerosiiniin. Toisin kuin Neste Oil, jonka biopolttoaineeseen kuluu muun muassa Cameliaa eli kitupellavaa ja Jatropa -pensaasta tehtyä öljyä, SkyNRG ostaa rasvansa USA:n pikaruokamarkkinoilta. Neste Oil tutkii jatkuvasti uusia viljeltävissä olevia muotoja täydentämään raaka-ainevalikoimaansa. Ongelmana tosin pidetään viljelytehokkuuden parantamista, joka todennäköisesti saisi viljelijät haalimaan liian suuria alueita, ja siten laiminlyömään maankäytön kestävää etiikkaa. Mutta esimerkiksi sinilevä on mukana tutkimuksissa, ja jos siitä riesasta olisi mahdollista kehittää bisnes ja Neste Oil osallistuisi Itämeren puhdistamiseen, saisimme todistaa mahtavaa win-win tilannetta!

Biopolttoaine on nyt tuotu markkinoille ja se standardisoituu varmasti pian tavalliseen kerosiiniin sekoitettavaksi. On suuri asia jos lentoliikenteen CO2-päästöt puolittuvat, mutta riittääkö paistorasva kaikkiin maailman lentokoneisiin? Tuskinpa. On hyvä edelleen pitää mielessä että joka tapauksessa ainoa tapa joka varmuudella vähentää CO2-päästöjä on lentämisen rajoittaminen. Ihmisten matkustusmieltymyksiä on vaikea muuttaa kiireisessä maailmassa, vain sormea heristämällä. Ekoturismitrendi on tosin kasvussa, ja toivon mukaan kasvattaa yhä edelleen kysyntää ekologisista matkustusvaihtoehdoista. Pikajunarata Rail Balticaa kaavaillan valmistuvaksi (Helsinki-) Tallinna-Berliini välille vuoden 2020 paikkeilla, siinä on suuri potentiaali lentoliikenteen kilpailuttajaksi.

Pannaan startaten!

Lähteet (eng):
The Ecologist (12.7) - Could we be entering the era of greener air travel? Henry Gass

Renewable energy focus (18.7) - Neste Oil adds new oils to biofuel base. Isabella Kaminski

Kuvalähde:
Antti Havukainen (Self-published work by Antti Havukainen) [GFDL, CC-BY-SA-3.0 or CC-BY-2.5], via Wikimedia Commons

EU-tukia ydinvoimalle?

Jotta vastustuskykymme paranisi ja pysyisimme terveinä meidän tulisi syödä vähän kaikkea, ja jotta pallo pyörisi sille rakennetun modernin menon mukaan meidän tulisi kuluttaa vähän kaikkea. Liika on liikaa, missä tahansa tapauksessa. Onko asia näin myös uusiutuvien energialähteiden suhteen? Onko yksi tulevaisuuden ympäristöongelmista (kenties jo satojen vuosien kuluttua) tuuli- ja aurinkovarojen loppuminen? Kuulostaa huvittavalta, mutta mitä tapahtuu planetaariselle tuulijärjestelmällemme jos tuulien teille rakennetaan liikaa tai liian isoja ja voimakkaita myllyjä? Auringon sammumisesta onkin jo peloteltu, vaikka se ei asiantuntijoiden mukaan johdu maapallon väestä, vaan auringosta itsestään, mutta voisivatko uudet energiantuottojärjestelmät kuitenkin vaikuttaa jopa mahtavaan Aurinkoon?

Sähköä tulisi tuottaa tasaisesti eri muodoissa, jotta pysymme tasapainossa ja varmistamme sähkön saatavuuden sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti. Turun Sanomissa uutisoitiin 30.6.2011 mahdollisista tuista perinteisen energian tuottajille, nykyään kun uusiutuvasta energian tuotannosta on tullut ”liian” kannattavaa ja halpaa erilaisten EU-tukien ansiosta. Turun Sanomien mukaan tästä johtuen saatetaan pian joutua tilanteeseen, jossa EU tukee avustuksillaan ydin-, kivihiili- ja kaasuvoimaa! Energia-alalla apuvälineenä eri energiamuotojen tasaiseen toimittamiseen käytetään kapasiteettijärjestelmiä, jotka takaavat kaikkien energiatyyppien myynnin. Näin Euroopassa pyritään jo nyt houkuttelemaan voimayhtiöitä ylläpitämään ja investoimaan perinteiseen energian tuotantoon.

Tasainen sähkönsaanti
Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa muistuttaa että voimantuotannon tulisi edelleen olla tasainen ja monimuotoinen, sillä tuuli- ja aurinkosähkön saanti heittelee tietysti paljon sääkartan mukaan. Ongelmat ovat toki erilaiset eripuolilla Eurooppaa, esimerkiksi Norjan ja Ruotsin joustava vesivoimakapasiteetti neutralisoi tilanteen Pohjoismaissa. Salomaa mainitsee myös Espanjan tilanteen, jossa hyvissä sääolosuhteissa tuulimyllyt tuottavat jopa puolet Espanjan sähköstä. Tästähän pitäisi riemuita, mutta perinteisen sähkön tuottajat menettävät koko ajan kannattavuudessa, kun puolet markkinoista häviää.

Syöttötariffi eli sähkön takuuhinta otettiin vihdoin käyttöön Suomessakin keväällä 2011, uusiutuvien energiavoimaloiden toiminnan helpottamiseksi. Tariffi on taannut projektien nopean toteutumisen ja uusien voimaloiden tuotantoon on panostettu paljon. Kuten Aalto-yliopiston professori Peter Lund pohtii, mietityttää tosin onko tutkimus- ja kehitystyö jäänyt taustalle, kun halutaan ottaa käyttöön uusiutuvat energiavoimalähteet liian nopeasti. Uusiutuva energia on saanut paljon tukia myös EU:lta, ja nyt olemme tilanteessa, jossa mahdollisesti täytyy tukea myös perinteistä tuotantoa, jotta paikoin ei jäädä ilman sähköä.

Tukea tutkimukselle ja pumput kiinni
Eihän tässä ole mitään järkeä. Että esimerkiksi ydinvoimalle pitäisi tarjota lisätukia? Kun Saksassa päätetään sulkea kaikki ydinvoimalat ja rakentaa lisää tuulivoimaloita ja joitakin maakaasuvoimaloita lisää, niin Suomessa keskustellaan mahdollisista avustuksista perinteiselle energiantuotolle, jotta sähkönsaannin monimuotoisuus säilyisi. Ovatko tilanteen laukaisseet perinteisten energian tuottajien puolittuneet miljoonatulot? Ehkäpä uudet suunnitellut tuet voisi sijoittaa uusien teknologioiden tutkimiseen ja kehittämiseen, niin perinteiset voimalat voivat rauhassa sulkea epätuottoisat reaktorinsa.

Lähteet:

Turun Sanomat, 30.6.2011, ”Sähkön saannin turvaavat investoinnit varmistettava”

Työ ja elinkeinoministeriö, 24.3.2011, ”Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmä käyttöön”

Kuvan lähde: Power export from Wylfa Nuclear Power Station, © Copyright John Aldersey-Williams and licensed for reuse under this Creative Commons Licence.