perjantai 19. marraskuuta 2010

Väitöstutkimus ilmastopolitiikan juurtumisesta Suomeen


Anu Kerkkäsen väitöskirja Ilmastonmuutoksen hallinnan politiikka -kansainvälisen ilmastokysymyksen haltuunotto Suomessa tarkastettiin Tampereen yliopistossa 12.11. Väitöskirjassa on tutkittu ilmastopolitiikan haltuunottoa Suomessa valtio- ja paikallistasolla 2000-luvun alussa. Ilmastokysymys ei tuolloin ollut yhtä suuren kiinnostuksen kohteena kuin nykyään, mutta silloin tehdyt ratkaisut vaikuttavat suomalaissa ilmastopolitiikassa yhä.

Tutkimuksessa perehdyttiin ilmastotoimiin kunnissa, jotka ovat mukana Kuntaliiton ilmastokampanjassa. Haastatteluin hankittu materiaali kuntien ilmastopolitiikasta on kerätty 2004. Tutkimuksessa todetaan, että kunnissa ilmatonmuutoksen vastaamiseen on lähdetty eri tahdissa ja eri painotuksin. Keskeisenä hidasteena ilmastotyössä kunnat pitivät resurssipulaa.

Ilmastotavoitteiden toteutus on koettu paikallistasolla myös melko epämääräisenä aiheena. Hillintätoimenpiteisiin vaikuttavat kaikki toimijat kunnissa ja tulosten näkyminen on hidasta. Kunnissa kaivattiin erityisesti tukea siihen, miten tehdä ilmastoasiat tehdään näkyviksi ja merkittäviksi paikallistasolla.

Katso kuntauutinen Anu Kerkkäsen väitöskirjasta
Kuvassa Anu Kerkkänen, kustoksena toiminut ympäristöpolitiikan professori Yrjö Haila ja vastaväittelijä tutkimusprofessori Per Mickwitz Suomen ympäristökeskuksesta. Kuva Paavo Kerkkänen.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Pohjoismaat vähiten alttiita ilmastonmuutoksen uhille

Brittiläinen riskianalyysiyhtiö on arvioinut maailman maiden haavoittuvuuden ilmastonmuutokselle, ja tulokset ovat meidän kannaltamme mukavat: Kaikkein pienin ilmastonmuutoksen vaikutusten riski on Maplecroft-yhtiön mukaan Norjassa, jota seuraavat Suomi, Islanti, Irlanti, Ruotsi ja Tanska.

Indeksin toiseen päähän sijoittuivat Bangladesh ja Intia. Tutkimuksessa oli mukana 170 maata, joiden joukosta tosin puuttui saarivaltioita, kuten Malediivit, joita merenpinnan nousu uhkaa.

Tutkimuksessa on otettu huomioon ilmastosidonnaiset luonnonkatastrofit, merenpinnan nousu, väestö, sisäiset konfliktit, köyhyys, luonnonvarat, riippuvuus maataloudesta sekä valmiudet sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Pohjoismaat hyötyvät esimerkiksi pidemmästä kasvukaudesta, mutta liian optimistisia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista on meidänkään kohdallamme turha tehdä. Maailman maat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa ilmastonmuutoksen edessä, mutta myös Pohjoismaissa ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun - suomalaiset ovat tottumattomia pitkiin hellejaksoihin, ja toisaalta entistä pidempi pimeä ja lumeton ajanjakso voi lisätä mielenterveysongelmia.

Muun muassa tästä aiheesta ja Helsingin seudun sopeutumistyöstä ilmastonmuutokseen voit lukea uusimmasta UBC Environmental Bulletin -julkaisusta.